torstai 3. marraskuuta 2011

Vänkääjä ja ot

Teen nyt pienen poikkeuksen blogin aiheeseen, ei en aio paljastaa mitään suurta, en kertoa suuremmin omia mielipiteitäni taikka sitä ketä äänestän tai olen äänestämättä. Mutta sensijaan valitan yhdestä aiheesta, nimittäin siitä kuinka viimeisen hmm ehkä 5vuoden aikana on tullut tabuja, aiheita joista et saa olla eri mieltä, aiheita joista vähänkään provosoidummin puhuttaessa on jollain herne niin syvällä siellä nenässä ettei tosikaan.

En pidä hyvistä vihollisista olkoon se kuviteltu tai todellinen vihollinen sitten mikä vaan. Se tekee ihmiset ja median tai oikeamminpäin median ja sen myötä ihmiset typeriksi kun ko asiaa ei enää ajatella tai siihen suhtauduta mitenkään analyyttisesti vaan puhtaalla tuomitsemisella ja mustamaalaamisella.
Pahinta ei kuitenkaan edes ole se että siihen asiaan voidan suhtautua noin yksipuolisesti vaan se mitä sitten sen varjolla ajetaan, asiaan mitenkään oikeasti liittymättä.

Kun tarpeeksi demonisoidaan niin saadaan kätevästi koko oikeusvaltion periaatteetkin venytettyä koska hei, tää on nyt niin paha asia että jos sinusta ei sen varjolla saa tehdä näitä siihen oikeastaan liittymättömiä toimenpiteitä niin taidat olla itsekkin yksi "pahoista".

Minä kannatan myös sanavapautta hyvin hyvin laajalti.
Kyse ei ole siitä että olisin välttämättä esim jonkun jutun julkaisusta tai sen järkevyydestä samaa mieltä mutta oikeudesta julkaista se, siitä en lähtisi edes keskustelemaan koska se on niin perustavanlaatuinen oikeus, ydinarvo, yksi niitä pilareita joille koko "vapaa" yhteiskunta perustuu.

Verkko on tässämielessä kuin taivaan lahja tai siis paremminkin se että verkon taitavimmat ihmiset ovat onneksi useimmiten myös sanavapauden puolustajia ja mitä enemmän kansallisella tasolla sen vapauteen puututaan sitä nopeammin keittyvät tekniikat joilla ko rajoitukset saadaan kierrettyä jos tulee tarve.

Sokea usko mihin tahansa aatteeseen tai uskontoon tai mielipiteeseen (paitsi rakkauteen) on aina jotenkin huisaa, siis teininä sen ymmärtää mutta kun se jatkuu vaikka ikää tulee lisää. Kyse ei ole edes siitä että mihin uskoo/kannattaa (siis oikealle, vasemmalle, keskelle tai taivaaseen) mutta siis sellainen sokea usko joka ei kestä kritiikkiä, eikä kyseenalaista niin se on vain jotain niin kummaa. Enkä siis tarkoita että ihmisen tulisi muuttua mielipiteettömäksi tai olla kannattamatta jotain kun ikää tulee lisää (päinvastoin) mutta kyllä se metsä pitäisi puilta oppia näkemään.


Vapauden puolustaminen ei lopu koskaan


Murrrrr, ai niin jotta ei mene ihan ohi aiheen niin tunnustettakoon että mun tulevan murun pitäisi osata väitellä ja jaksaa kuunnella tai mielummin vielä osallistua kun saan tulta mun henkilökohtaiselle agendalle milloin mitäkin lehdestä lukemaani kohtaan. Toisaalta jos ko ihminen osata käsitellä minua niin osaan myös ajoittain sulkea suuni tai ainakin mutista keskenäni huomatessani jonkun "epäkohdan" joka antaa aihetta pieneen monologiin tai dialogiin :)

Päivän kappaleena
Nejän Ruusun - Sua Rakastan

4 kommenttia:

  1. Hei - olen muuten täsmälleen samaa mieltä tuosta, että joistakin aiheista on tullut viime vuosina sellaisia tabuja yhteiskunnassa, että tuntuu jotenkin siltä, ettei niistä saa olla kuin sitä yhtä ja ainoaa "oikeaa" mieltä ja saman tien olet suurinpiirtein alimman luokan hylkiö, jos erehdyt jotain kritiikkiä edes siihen suuntaan esittämään.

    Mutta ehkä se on ollut tuollaista kaikkina aikoina loppujen lopuksi. Enemmistö päättää siitä, mikä on kulloinkin "oikein" tai "väärin" yhteiskunnassa. Tai sitten toinen vaihtoehto taitaa olla se yksinvaltias:)

    Tuo on muuten aika tärkeä kriteeti siinä murun valinnassa, siis se, että pitää pystyä olemaan kiinnostunut asioista noin yleensä ottaen. Jos siis itse omaa asioista ja ympärillä tapahtuvista ilmiöistä kiinnostuneen luonteen.

    VastaaPoista
  2. Hei Noomi, niin minusta ongelmaksi tulee vain se median suhteettoman suuri valta joka käytännössä sanelee mitä mieltä se enemmistö tulee olemaan. Vaikka ihmiset tietävät että media on "puolueellinen" niin vaatii harvinaisen kiinnostunuttta luonnetta oikeasti sisäistää se ja etsiä sitä tietoa sitten myös muista lähteistä (vaikka se olisi verkon-avulla vain muutaman minuutin päässä)

    Minua henkilökohtaisesti suututtaa kun joku, olkoon se sitten ihminen tai sanomalehti, yrittää sumuttaa minua ajattelemaan jostain asiasta tietyllä tavalla tai kannattamaan/vastustamaan jotain heidän ajamaansa agendaa kertomatta minulle toista puolta totuudesta.

    Edit, Pahimmat typot korjattu

    VastaaPoista
  3. Haa - tervetuloa kerhoon! Arvaa vaan kuinka monta kertaa olen korvat punaisina jauhanut tästä samasta ongelmasta! Suurin osa ihmisistä tuntuu uskovan aukottomasti kaiken sen mitä päivän pravdassa todetaan ja sitten huomaamattaan heidän mielipiteensä asiasta kuin asiasta perustuvat siihen, mitä valtamedia/ tai joku henkilö aiheesta sattuu sanomaan.

    Minulle silmiä avaava kokemus tilanteesta oli, kun kerran erehdyin avautumaan jostain lehtijutun paikkaansapitävyydestä yhdessä työpaikassani, niin suurinpiirtein omaa ikääluokkaani oleva henkilö ei ymmärtänyt ollenkaan, että miksi minusta on jotenkin huolestuttavaa sellainen, että lehdet kirjoittelevat mitä sattuu. Hän piti sitä aivan normaalina, eikä ollenkaan huonona asiana. Vähän niinkuin tyyliin, että no osaavathan ihmiset erottaa mikä on totta ja mikä ei.

    Mutta kun ei. Itse osaan kyllä sanoa suht. helposti omaan alaani liittyvistä jutuista, että onko niissä järjen tai totuuden hiventäkään ja pystyn sen syvemmällä tasolla nopeasti selvittämään muutamalla klikkauksella, koska olen opiskellut aihetta. Silti huomaan usein, että opiskelemastani aiheesta kirjoitetaan ihan väärin ja ihan ns. "luotettavissakin" medioissa. Tällöin käy mielessä, että kuinkahan paljon samanlaista asioiden väärinuutisointia käy muiden aiheiden kohdalla, joista oma ymmärrykseni on paljon suppeampi, mutta joita kuitenkin haluaisin ymmärtää.

    Olenkin huomannut, että sen takia oleellisissa asioissa on vain aina paljon parempi tehdä taustatyöt itse:)

    -Noomi

    VastaaPoista
  4. Niin, multa lähti 3 FB "kaveria" kun kehtasin kirjoittaa päivityksen jossa ehdotin että jos ja kun vastustaa jotain niin sitä voisi vastustaa ihan rehellisistäkin syistä eikä keksiä valheita päästään ajaakseen omaa agendaanda :) Kyseinen päivitys ei siis ollut mitenkään suunnattu ko ihmisille vaan juurikin sille mitä siellä pääkirjoituksessa oli väitetty ja jonka "faktat" siis siinä samalla korjasin.
    En siis ottanut mitenkään kantaa mihinkään suuntaan mutta sohaisu ajopuuteorian paikkansapitävyyteen riitti ilm syyksi.

    VastaaPoista