sunnuntai 27. marraskuuta 2011

Iloinen tai no ainakin semi-iloinen marraskuu

Ei tätä kyllä selitä edes tähtien asento. Tähän mennessä (koputtaa puuta) minulla on ollut ehkä yksi energisimmistä ja olotilaltaan positiivisimmista marraskuista vuosikausiin. Normaalisti, tai no ainakin viimeiset 5vuotta olen joka ikinen loka ja marraskuu syysväsymyksen/syysmasennuksen oireissa. Mikään ei huvita, surettaa, väsyttää, nukuttaa yms syysmasennuksen perusoireisto. Nyt, tai siis tähän mennessä ehkä muutaman tunnin verran sellaista haikeutta ja pientä surumielisyyttä mutta siinä se.

Onko jokin sitten muuttunut, ei varsinaisesti mutta ilm tämä näkyy jotenkin päällepäinkin ainakin irl ihmisten huomiosta/kommenteista päätellen. Jostain syystä minulla on nyt uskoa ja haaveilen tulevaisuudesta enemmän kuin aikoihin.

Olin jo ehtinyt ehkä vähän unohtaakkin monia tulevaisuuden suunnitelmia siis niitä jotka ei liity esim työelämään.

Viikonloppuni on mennyt ihan mukavasti, pyynnöistä huolimatta jätin perjantain kemutuksen väliin ja aika on mennyt kuntoillesssa, kaverin kanssa kahvittelussa ja ostoksilla (jouluostokset täältä tullaan halusin tai en). Olo ei ole levännyt mutta toisaalta laskin että minulla on vielä tällevuodelle yli 3viikkoa pitämättömiä lomia joka auttaa jaksamaan vaikka niitä ei ennen joulua pitäisikään.

En tiedä, kirjoitin aiemmin pitkän postin otsikolla "haters keep hating". Ko jutun idea oli kritisoida ihmisiä jotka kokevat oikeudekseen alentaa toisia milloin milläkin tekosyyllä/omaa pahaa oloaan purkaakseen. Sensijaan että julkaisisin sen niin julkaisen ainoastaan sen viimeisen lauseen.

Mitä jos kritisoinnin sijaan kerrottaisiin toisillemme mielummin mikä siinä toisessa on hyvää, kaunista ja viehättävää.


Illan kappaleena Weezer:iä

2 kommenttia:

  1. Tässä ankeassa ja harmaassa marraskuussa on tänä vuonna ollut jotakin taikaa, sillä syysmasis ei ole iskenyt tännekään suuntaan. Itse asiassa marraskuu on ollut ihan hyvä kuu. Toivottavasti sitä taikaa saisi vielä lisää joulukuussa.

    Tässä elämässä on ihan liikaa pahanpuhumista, ilkeitä sanoja ja turhanpäiväistä kritisointia. Olisi hyvä todellakin vaihteeksi keskittyä niihin toisen ihmisen positiivisiin puoliin. Kaikistahan meistä jotakin hienoa löytyy, miksi sitä ei tule vain kerrottua toiselle...?

    Hei, hienoa että jaksat jälleen uskoa haaveisiisi. Minäkin uskon haaveidesi toteutuvan. :)

    VastaaPoista
  2. Joo ja henkkoht myönnän että aina kun on hyvä fiilis syystä tai toisesta niin samalla sitä jo vähän jännittää että mites tämä nyt jatkuu. Tän vuoden marraskuu on jokatapauksessa ollut harvinaisen iloinen :)

    Musta tuntuu että suurinosa ihmisistä kait purkaa sitä omaa pahaa oloaan kritisoimalla muita. Joskus tietysti kritiikkiin voi olla aihettakin mutta useimmiten se tulee siitä oman pään pahasta olosta tavalla tai toisella.

    En tiedä miksi niitä kohtelisuuksia on vaikeampi sanoa tai onko. Riippuu tietysti niin ihmisestä, suhteesta ko ihmiseen ja tilanteestakin. Toisaalta sellainen liukuhihnalta niiden laukominen on minusta suht helppoa mutta muuten. Ehkä sitä helposti miettii liikaa varsinkin jos ei ole varma miten toinen ihminen kohteliaisuuksiin suhtautuu.

    Kiitos ja tiedätkö, minä uskon että niin sinunkin :)

    VastaaPoista