tiistai 26. huhtikuuta 2011

Järjettömän pitkä hiljaisuus

Tuli vahingossa, tai ei oikeastaan vahingossa vaan ihan syystä. Ei valitettavasti kivoista syistä vaan olin onnettomuudessa, kyllä kyllä kaikki on fyysisesti hyvin ja kaikilla muillakin osallisina olleilla nyt kaikki hyvin (sairaalassa joutui pari ihmistä käymään mutta vain tarkastuksessa) mutta olipahan ikävä kokemus.

Tämä on nyt ihan tosi tyhmää etten voi kertoa tarkemmin mutta koska ko juttu oli siis ainakin paikallislehdessä niin anonymiteetin vuoksi en halua kertoa yksityiskohtia.

Sen minkä voin siitä kertoa oli että tuli yksinäinen olo, toki olivat ystävät kysymässä että onko kaikki hyvin ja tarjoamassa apuaan, toki oli perhe joka oli kiinnostunut mutta siis, seuraavana päivänä kun tajusi miten hyvin hyvin lähellä oli ettei käynyt pahasti niin tuli silti todella orpo olo.

Se mikä yksin asumisessa ja olemisessa on tavallaan usein raskainta on juuri se että jos jotain tapahtuu niin ei voi mennä peitonalle edes pariksi päiväksi vaan kaikki siihen liittyvä on hoidettava, jaksoi tai ei. Ei ole sitä toista joka sanoisi että hoitaa 50% asiasta vaikka esim onnettomuus tapauksessa vakuutusyhtiön kanssa vaan sinä olet se joka tekee sen "kaiken" koska on pakko. Tiedän että teoriassa voisi tietysti pyytää ystäviltä tai perheeltä apua mutta en tiedä, silloin kuin ei ole mitään hengenhätää niin en itse ainakaan osaa-kehtaa-halua.

Sitten iloisempiin aiheisiin. Hmmm ei niitä nyt kyllä oikein tänään ole, toiv ensi kerralla. Ei siis mitään hätää, kaikki ihan ok tai siis ainakin ihan normaalisti mutta nyt saa kyllä kaivella tosi paljon että löytää sen innostuksen.
On vähän väsy vaikka pääsiäisenä nukuinkin pitkästä aikaa tosi tosi tosi hyvin. On ihan huippua kun huomaa nukkuneensa 8tuntia sikeästi. Eiköhän tuo taas tässä näillä työmäärillä pikaisesti korjaannu :)

On toinenkin iloinen asia, ensi kuussa lähdetään 2 erittäin hyvän ystävän kanssa yhdessä lomalle. Lyhyelle sellaiselle mutta kuitenkin.

Ja on nyt oikeastaan kolmaskin (nämä on kyllä nyt tosi tylsiä myönnän mutta anyway) Olen kyllä objektiivisesti katsottuna fyysiesti paremmassa kunnossa kuin koskaan. Jotain hyvää siinäkin että purkanut työstressiä kuntoiluun koko talven.


Harvinaisen vinkeää vappua jos en sitä enne onnistu mitään raapustamaan. Päivän videona "lounge" klassikko.

maanantai 4. huhtikuuta 2011

Friends are getting married - I am just getting drunk

FB ryhmä, pitäisi varmaan pikkuhiljaa liittyä.
Vauvoja siellä ja täällä, hmm pikaisella laskemisella 3 kaveria saavat seuraavan 2kk sisällä. Jippii.

Ei kun tietty on ihan onnellinen muiden puolesta mutta vähän yksin murisee.

Minä olen yllätys yllätys ollut töissä, aina, kokoajan ja sitten työihmisten kanssa ulkona ettei pääse naamat unohtumaan. Tavannut pari suloista tyttöä ko merkeissä, varattuja (iso iso yllätys sinänsä).

Olen myös hengannut suht usein erään ystävättäreni kanssa, en muista olenko kertonut ko ihmisestä täällä aiemmin mutta hänessä on jotain kummaa. Ei kipinää, ei ihastusta tai mitään kuprua vatsanpohjalla mutta minulla on hänen seurassaan ihan todella rauhallinen olo. Siis vaikka olisin juuri vetämässä stressistä hiuksia päästä niin kun olemme olleet 30min yhdessä niin oloni muuttuu niin rauhalliseksi ja seesteiseksi että ihan kuin hän olisi laittanut jonkun pillerin kahviini (mahdollista tietty sinänsä :)

En tiedä, vähän ehkä taas kiukuttelen kaikille tytöille, tai en kaikille mutta siis kun olenhan minä sitten tavannut sinkkuttyttöjäkin noissa illanvietoissa mutta en tiedä, jotenkin taas niin a ei yhtään samanhenkisiä tai b näitä etsin itselleni katalogi miestä (en yllättyisi jos ko ihmistyyppi kysyisi suoraan tarkkaa tulotasoa tai vastaavaa)


Päivän videona toista kertaa blogin historiassa video miehille,
en siis seuraa urheilua käytännössä lainkaan lukuunottamatta kiekkoa ja sitäkin vain harvoin mutta tämä video on silti allekirjoittaneen mielestä vähintäänkin päheä taustapoppiksen jyskyttäessä mölytoosasta kunnon volyymilla.