tiistai 27. lokakuuta 2009

Hyviä asioita vanhempana deittailussa

Ei enää oikeastaan tarvitse esittää yhtään mitään, ei ujostella, ei pelätä että toinen saa hepulin pikkuasioista, toinen tekee noin 200krt useammin aloitteen, toinen ei enää odota kuuta taivaalta vain sen takia että on oikeaa sukupuolta vaan osallistuu osaltaan jutun rakentamiseen, toinen osaa arvostaa asioita ja huomioimista eikä ota kaikkea itsestäänselvyyksinä.

Mikään kun ei ole inhottavampaa kuin arvostamattomuus, sen kuun tuo sieltä taivaalta ihan mielellään ja oikealle ihmiselle tottakai mutta jos sitä ei arvosteta vaan se otetaan itsestäänselvyytenä niin hanskat on naulassa sen sileän tien.
Samoin tietysti huomioimisen kanssa, ei sen tarvitse olla suurta, "jonna" esim keräsi noin 1000000plus pistettä kun kerroin pitäväni yhdestä jutusta sivulauseessa ja seuraavana päivänä hän kertoi minulle missä se on ja milloin. Asia joka oli varmasti selvinnyt 20sekunnin googletuksella mutta se ei ollut olennaista vaan ajatus.

Pitkän suhteen päättymisen jälkeen eräs tyttöpuolinen kaveri nukkui mun luona ja vieressä yhtenä vkl yönä ja aamulla kun heräsin hän oli tiskannut. Olin niin otettu moisesta kiltteydestä että hyvä kun en puhjennut kyyneliin, kukaan ollut tehnyt minulle mitään niin kilttiä ja ystävällistä aikoihin (ai oliko se päättynyt suhde tosiaan niin...ei puhuta nyt siitä)

Mikäköhän tämän kirjoituksen punainen lanka oli...

5 kommenttia:

  1. Tämä oli paljon kivempi postaus kuin tuo edellinen. ;)
    Ja oikeaa asiaa! Kun ikää ja kokemusta karttuu, osaa ottaa toisia ja heidän tunteitaan paremmin huomioon. Toisaalta sitten jaksaa paljon vähemmän sietää välinpitämättömyyttä ja passiivisuutta kuin aikaisemmin. Minä ainakin vaadin enemmän. Minusta se perustuu siihen, että tunnustaa itse pystyvänsä antamaan aika paljon, eikä tyydy vähempään toisen osalta.

    ps. Kumpa se Jonna nyt lämpenis! Fingers crossed että kaikki käy hyvin.

    VastaaPoista
  2. Joo, aika nihkeä toi Jonna, tsemiä:D

    VastaaPoista
  3. Tcai, niin, olet oikeassa. Samoin minusta on ollut tavallaan lohdullista huomata kuinka intensiteetti toiseen tutustumisessa ja sen alkututustumisen läpikäymisessä on niin paljon voimakkaampi/nopeampi.

    Esim siinä missä 10vuotta sitten olisi tietylle tasolle pääseminen vienyt ainakin sen vuoden, voi minusta nykyisin jo 3kuukauden jälkeen tehdä kohtuu hyviä johtopäätöksiä tuleeko jutusta jotain vai onko parempi suunnata omiin suuntiin.

    ---------

    Anonyymi, hmmm jaa kiitos :)

    VastaaPoista
  4. Joo jotkut kasvaa aikuisiksi... mutta toiset ei. Noin niinku kiteytetysti :D Kiitos muuten tsemppauksesta :)

    VastaaPoista