perjantai 2. lokakuuta 2009

Sensuurin hetki

On erittäin todennäköistä että "jonna" tulee lukemaan tätä blogia tänään tai lähipäivinä joka on sikäli tietysti mielenkiintoista että blogin osoitetta tai edes sen olemassaoloa ei tiedä edes parhaat ystäväni (ei siis kukaan heistä)

Näin alkoi se aikaisempi haamupostaus jonka sitten tavoistani poiketen sensuroin.
En oikein itseasiassa edelleenkään tiedä miten suhtautua kyseiseen asiaan, siis sikäli että vaikka minulla ei sinäänsä ole täällä mitään salattavaa ja jokainen teksti on 120% omasta kynästäni lähtöisin ja sikäli osa minua niin näinkin suuren määrän ja erityisesti vain suurimmilta osin yhdestä aiheesta olevan kirjoituksen "paljastaminen" olisi minusta kiusallista.

Noina parina tuntina kun tajusin että ns vahinko oli tapahtunut ja hän löytää blogini niin halutessaan ehdin harkita kaikkea blogin hetkeksi offline tilaan laittamisesta alkaen. En kuitenkaan tehnyt enkä tee sitä ja täytyy vain toivoa että jos nyt käy niin että joku minut täältä tunnistaa, hän myöskin vaivautuu mainitsemaan minulle asiasta ja ymmärtää blogin luonteen ns yhteen asiaan suuntautuvana päiväkirjana.

Syy miksi en tehnyt niin on myös se että en ole kertonut täällä mitään pahaa, en mitään jota en teoriassa voisi ajanmittaan kertoa ihan kasvotusten. Lisäksi tänne kirjoittaminen on antanut minulle monellakin tavalla niin paljon hyvää että vaikka näin usean ajatuksen ja tunnetilan paljastaminen jännittääkin niin no, rehellisyyttä ja avoimuuttahan olen itse korostanut.

Miten minulla sitten hänen kanssaan menee kysyivät uteliaat, hmm eteenpäin :) hitaasti, kiusallisen hitaasti mutta eteenpäin kuitenkin edelleen.
Jäitä tosin täytyy pitää hattu täynnä mutta tällähetkellä asiat näyttävät menevän hyvään suuntaan.

Valitettavasti samaa ei voi sanoa muusta elämästä ja Oliveria onkin tälläviikolla koeteltu työ/asunto/läheisten hyvinvointi asioilla enemmän kuin tarpeeksi.
Luotan nyt kuitenkin siihen että kaikki nekin asiat järjestyvät joten ei niistä sen enempää tälläkertaa.

Edit: Taisin ottaa myös kaksi vanhaa postausta offline tuona sensuurin herkkänä hetkenä, ne palaavat takaisin viikon sisällä muokkaamattomina.

Miksi kysyivät uteliaat, ihastunut poikamies on epävarma kuului vastaus, kyllä siitä huolimatta että ei pitäisi, vaikka esimerkki on ehkä huono niin näyttäisitkö itse mahdolliselle kumppaniehdokkaalle juuri sitä runoa jonka sinne pöytälaatikkoon kirjoitit silloin kun yksinäisyys oikein suretti. Anteeksi latteus mutta tämä blogi on minun pöytälaatikkoni.

2 kommenttia: