Ja sen jakamista ihmisten kanssa liian vähän. Eilen viimeksi pohdin sitä miten vaikka itunesistani löytyy niin paljon musikkia että voisin kuunnella sitä nyt reilusti yli kuukauden 24/7 ilman että yksikään kappale tulisi kahta kertaa (olen keräillyt levyjä teinistä lähtien ja ennen lakimuutosta myös lataillut paljon) niin silti miten harvoin sitä osuu musikkimaku yhteen jonkun kanssa vrt että ei osu. Siis en tarkoita että kaikki osuisi mutta jos molemmat nimeää vaikka 5 tai 10 eniten kuuntelemaansa artistia niin miten usein on käynyt nin ettei sieltä löydy yhtään yhteistä.
Ymmärtäisin jos musiikkimakuni olisi esim pelkästään ärjymetallia tai 70-luku punkkia tai 80-luku diskoa mutta siis kun ei edes ole. Toki siellä on siis niitäkin mutta niin.
Sama myös elokuvien suhteen vaikka niiden kohdalla myönnänkin että olen a armottoman huono muistamaan nimiä (siis huonoa vielä paljon huonompi) ja lisäksi olen katsonut niitä viimevuosina suht vähän.
Onko asialla sitten suurikin merkitys, no ei sinänsä välttämättä mutta kyllä minusta musiikkimaku kertoo ihmisestä paljon. Ei vielä yhden yhtyeen kuunteleminen mutta jos vaikka 5 mainitsee niin se jo kertoo.
Väitän kivenkovaan (ja lisään vielä lupauksen syödä kattilallisen puuroa jos olen väärässä joka ei tosin ole ehkä reilu lupaus koska pidän kaurapuurosta)
että jos vaikka 7/10 tai 3/5 olisi samoja niin minussa ja ko ihmisessä olisi todella paljon yhteistä ihan jo tuolla perusteella. Se ei tietty tarkoita etteikö teoriassa voisi olla paljon tai vaikka enemmänkin yhteistä esim ihmisen kanssa jonka kanssa ei osuisi yksikään mutta siis niin.
Sama juttu on tietysti muidenkin asioiden kohdalla kuin vain musiikin tai elokuvien mutta nuo nyt noin yleisinä aiheina joista voi tulla puhuttua seurassa kuin seurassa.
Päivän videona Kosheen:ia. Myönnän moukkamaisuuteni ja sen myötä sen että vaikka olen kuullut häneltä yksittäisi kappaleita niin vasta eilen aloin kuuntelemaan enemmän ja tänään tämä soikin sitten youtuben playlistiltä koko päivän:
Poikamies, Karhuherra ja Oliver - kaikki samassa persoonassa haaveilemassa ja höpisemässä rakkaudesta. Löytyykö oma Prinsessa ja onnen kimallus vai kääntyykö romantikko kyynikoksi
tiistai 23. elokuuta 2011
sunnuntai 21. elokuuta 2011
My girl wants to party
Ei taas ihan pää toimi, kirjoitan deletoin, kirjoitan deletoin kun ei vaan kuulosta oikealta.
Ekaksi kirjoitin unenpuutteesta ja tarkemmin siitä kuinka
sitä on kyllä itse itsensä pahin víhollinen mitä tulee
huonosti nukkumiseen (tarpeeksi kun oikein stressaa ja huolehtii niin kas kas kun ei nukuta)
--
Sitten kirjoitin siitä kuinka on tavallaan niin hassua kuinka jotkut ihmiset epäilevät itseään esim pinnallisiksi ja tuntevat syyllisyyttä siitä. Tai siis pointtini oli lähinnä se että oikeasti pinnalliset ihmiset eivät kokemusteni mukaan kyllä epäile itseään pinnallisiksi eivätkä varsinkaan tunne syyllisyyttä siitä. Sitäpaitsi minusta esim se että on kiinnostunut miltä mahdollinen oma kulta näyttää ei esim ole pinnallisuutta nähnytkään vaan on vähintäänkin ns normaalia.
Vähän sama tietysti esim yleisesti ilkeiden ihmisten kanssa, ei ilkeä ihminen mieti että olenkohan mä ilkeä ja tunne syyllisyyttä siitä. Ei ei ja ei koska sen jälkeen hän ei olisi ilkeä.
--
Sitten kirjoitin siitä kuinka en ymmärrä toisten peuhaamistapojen tuomitsemista siis kun kyseessä on kaksi tai useampi aikuista jotka ovat kaikki mukana ko touhussa omasta vapaasta tahdostaan. Siis ymmärrän että ei ehkä esim henkiökohtaisella tasolla ymmärrä miksi joku vaikka innostuu jostain tietystä yms mutta sitä tuomitsemiskohtaa en vain käsitä.
Siis mistä se tuomitsemisen tarve tulee, mitä se minulle kuuluu monta rakastajaa-rakastajatarta naapurin rouvalla ja herralla leikeissään on tai mitä alakerran homopariskunta touhuaa. Why would I care. On tässä omassa elämässäänkin ihan tarpeeksi hommaa että ehtisi edes olla jonain kotkana tuomitsemassa että nyt on kyllä teillä liikaa pattereita kauppakassissa, päin vastoin jos siitä irtoaa iloa niin lainaan lisää duracelleja ja vauvaöljyä jos pääsee keskenkaiken loppumaan.
En tiedä, ehkä yhteen lauseeseen tiivisttettynä en vain ymmärrä konservatiivista suhtautumista muiden makuuhuone elämään.
--
Sitten kirjoitin siitä kuinka olisi kovin mukavaa jakaa näitä elämänsä ratkaisuja jonkun kanssa (nimimerkillä lähetin 4-työhakemusta joista osa kauas ja osa todella kauas)
--
Sitten kirjoitin siitä kuinka ns siipimies toiminta ei nyt sitten todistetusti ole kovin helppoa tytön kanssa kumpaankaan suuntaan.
Eilen koitettiin erään ystävättären kanssa mutta miten antaa mahdolliselle kiinnostavalle ihmiselle signaali että me olemme vain kavereita :)
Koitimme seisoa etäällä toisistamme, selikkäin seisomista ja lopuksi vain käsimerkeillä kommunikointia mutta yhä vain meitä luultiin pariskunnaksi.
--
Lopuksi tietysti horisin päivän videosta, en osaa nyt päättää olisiko päivän video killerssiä vai thereapy? yhtyettä, Killerrsin olin jo valinnut mutta sitten itunesin random play teki tepposet ja muistutti miten hyviä kappaleita therapyllä onkaan. Hmm toisaalta ohituskaistaa tulisi kyllä eräs menevämpikin kappale, pitkästä aikaa kappale joka suorastaan pakottaa tilaamaan ko levyn vinyylinä vaikka maailman ääristä.
Ei siksi että kappale olisi parasta mitä korvat ovat kuulleet vaan en tiedä, jotkut kappaleet vaan kuuluu omistaa vinyylinä.
Tämä on taas näitä ärsyttäviä jotka pitää katsoa tuubissa mutta voin vakuuttaa että on sen arvoinen jos suinkin yhtään pitää ns 80-luku henkisestä diskomusasta :)
Ekaksi kirjoitin unenpuutteesta ja tarkemmin siitä kuinka
sitä on kyllä itse itsensä pahin víhollinen mitä tulee
huonosti nukkumiseen (tarpeeksi kun oikein stressaa ja huolehtii niin kas kas kun ei nukuta)
--
Sitten kirjoitin siitä kuinka on tavallaan niin hassua kuinka jotkut ihmiset epäilevät itseään esim pinnallisiksi ja tuntevat syyllisyyttä siitä. Tai siis pointtini oli lähinnä se että oikeasti pinnalliset ihmiset eivät kokemusteni mukaan kyllä epäile itseään pinnallisiksi eivätkä varsinkaan tunne syyllisyyttä siitä. Sitäpaitsi minusta esim se että on kiinnostunut miltä mahdollinen oma kulta näyttää ei esim ole pinnallisuutta nähnytkään vaan on vähintäänkin ns normaalia.
Vähän sama tietysti esim yleisesti ilkeiden ihmisten kanssa, ei ilkeä ihminen mieti että olenkohan mä ilkeä ja tunne syyllisyyttä siitä. Ei ei ja ei koska sen jälkeen hän ei olisi ilkeä.
--
Sitten kirjoitin siitä kuinka en ymmärrä toisten peuhaamistapojen tuomitsemista siis kun kyseessä on kaksi tai useampi aikuista jotka ovat kaikki mukana ko touhussa omasta vapaasta tahdostaan. Siis ymmärrän että ei ehkä esim henkiökohtaisella tasolla ymmärrä miksi joku vaikka innostuu jostain tietystä yms mutta sitä tuomitsemiskohtaa en vain käsitä.
Siis mistä se tuomitsemisen tarve tulee, mitä se minulle kuuluu monta rakastajaa-rakastajatarta naapurin rouvalla ja herralla leikeissään on tai mitä alakerran homopariskunta touhuaa. Why would I care. On tässä omassa elämässäänkin ihan tarpeeksi hommaa että ehtisi edes olla jonain kotkana tuomitsemassa että nyt on kyllä teillä liikaa pattereita kauppakassissa, päin vastoin jos siitä irtoaa iloa niin lainaan lisää duracelleja ja vauvaöljyä jos pääsee keskenkaiken loppumaan.
En tiedä, ehkä yhteen lauseeseen tiivisttettynä en vain ymmärrä konservatiivista suhtautumista muiden makuuhuone elämään.
--
Sitten kirjoitin siitä kuinka olisi kovin mukavaa jakaa näitä elämänsä ratkaisuja jonkun kanssa (nimimerkillä lähetin 4-työhakemusta joista osa kauas ja osa todella kauas)
--
Sitten kirjoitin siitä kuinka ns siipimies toiminta ei nyt sitten todistetusti ole kovin helppoa tytön kanssa kumpaankaan suuntaan.
Eilen koitettiin erään ystävättären kanssa mutta miten antaa mahdolliselle kiinnostavalle ihmiselle signaali että me olemme vain kavereita :)
Koitimme seisoa etäällä toisistamme, selikkäin seisomista ja lopuksi vain käsimerkeillä kommunikointia mutta yhä vain meitä luultiin pariskunnaksi.
--
Lopuksi tietysti horisin päivän videosta, en osaa nyt päättää olisiko päivän video killerssiä vai thereapy? yhtyettä, Killerrsin olin jo valinnut mutta sitten itunesin random play teki tepposet ja muistutti miten hyviä kappaleita therapyllä onkaan. Hmm toisaalta ohituskaistaa tulisi kyllä eräs menevämpikin kappale, pitkästä aikaa kappale joka suorastaan pakottaa tilaamaan ko levyn vinyylinä vaikka maailman ääristä.
Ei siksi että kappale olisi parasta mitä korvat ovat kuulleet vaan en tiedä, jotkut kappaleet vaan kuuluu omistaa vinyylinä.
Tämä on taas näitä ärsyttäviä jotka pitää katsoa tuubissa mutta voin vakuuttaa että on sen arvoinen jos suinkin yhtään pitää ns 80-luku henkisestä diskomusasta :)
lauantai 13. elokuuta 2011
Eroja ja exien raskauksia
Molemmista uutisista yllätyin, ensimmäisestä ehkä enemmän, jälkimmäisestä, hmmm no tavallaan odotettavaa mutta tavallaan taas ei. 2 tupakkaa piti polttaa ja pieni ylimääräinen lenkki tehdä kotimatkalla ja pohtia asioita mutta eipä tuossa sitten sen kummempaa. Elämä menee eteenpäin, joillain eri tavalla ja itsellä sitten, no kait tämä jonnekkin menee.
En tiedä, kokonaisuudessaan on kyllä ihan ok fiilis johtuen osin siitä että on olut vieraita, töiden ja ystävien kanssa iltamista ja jotenkin muutenkin ehkä sellainen, hyviä muutoksia ilmassa tunne.
Illan videosta, rock musa ei ehkä kaikesta hyvyydestään huolimatta aina ehkä ole minusta ihan osuvinta ns hippamusaa (siis esim kotikemuissa soittamiseen)mutta sitten on kappaleita kuten esim tämä:
Edit, edit, edit, mitä tästä kirjoituksesta opimme, Oliver, jos olet ollut ulkona illallistamassa niin älä kirjoita sen jälkeen mitään, älä ainakaan ns vasemmalla kädellä koska tekstisi kuulostaa humalaisen vompatin kirjoittamalta. Lauserakenne, ai mikä lauserakenne :)
En tiedä, kokonaisuudessaan on kyllä ihan ok fiilis johtuen osin siitä että on olut vieraita, töiden ja ystävien kanssa iltamista ja jotenkin muutenkin ehkä sellainen, hyviä muutoksia ilmassa tunne.
Illan videosta, rock musa ei ehkä kaikesta hyvyydestään huolimatta aina ehkä ole minusta ihan osuvinta ns hippamusaa (siis esim kotikemuissa soittamiseen)mutta sitten on kappaleita kuten esim tämä:
Edit, edit, edit, mitä tästä kirjoituksesta opimme, Oliver, jos olet ollut ulkona illallistamassa niin älä kirjoita sen jälkeen mitään, älä ainakaan ns vasemmalla kädellä koska tekstisi kuulostaa humalaisen vompatin kirjoittamalta. Lauserakenne, ai mikä lauserakenne :)
keskiviikko 3. elokuuta 2011
Huonoon käytökseen reagoiminen
Tai reagoimattomuus.
Miksi ihmiset kuvittelevat että on jotenkin ok kaataa se oma murokulho muiden niskaan. Siis joo, olin syyllinen, kysyin että miksi et soittanut vaikka lupasit. Siis juu olin syyllinen kun en omien töideni lisäksi 12tunnin päivien jälkeen auttanut sinua yhtä paljon kuin aiemmin. Ja juu olin syyllinen, öö tätä en kyllä edes tiedä koska en ole puhunut kanssasi vuoteen mutta ilm joku minussa sitten ärsytti kun poistit minut FB kavereistasi.
En tiedä, olin eilen erään ystävän kanssa syömässä ja puhuttiin siitä millaisia jotkut tytöt on usein nykyisin tai siis miten niin monet miehet antavat kohdella itseään huonosti. Alistuvat ja uskovat että kiltteydellä se toinen alkaa myös käyttäytymään kivasti vaikka niin ei koskaan tule käymään. Ei hän käyttäydy sinua kohtaan huonosti siksi kun et ole tarpeeksi kiltti, vaan siksi että hän on itsekäs paskiainen ja koska hän voi. Ainoa vaihtoehto joka sinulle jää on se että katsotko sitä käytöstä vai et.
En tiedä, tekisi mieli mennä joskus sanomaan jotain kun elämän valo vetää känkkäränkkää julkisesti ja mies seisoo vieressä ja yrittää alistuneest rauhoitella herneen sieraimeen kiskaissutta häirikköä.
Hmm tästä tuli nyt jotenkin vähän naisten dissaus postaus, ei kyllä ollut tarkoitus, minähän pidän joistakin tytöistä kuin hullu puurosta, osa ja tietysti vain osa ja tietyt yksilöt saavat vaan käytöksellään aikaan: olen mielummin sinkkuna vaikka loppuelämän - reaktion.
Päivän videona video jota en olisi heti uskonut koskaan linkittäväni, ei siksi etteikö tälläkin artistilla olisi muutamia niiiin loistavia 80-luku tunnelman kappaleita vaan no ihan siksi että öö luulen että ko tunnelma aukeaa aika harvalle (yhtä harvalle kuin miami vice sarjan suunnaton romanttisuus).
Syy miksi sitten kuitenkin päätin linkittää on se että sain tänään piristettyä erästä tyttöä meidän töissä niin hyvin laulamalla tätä hänelle että meni omakin loppupäivä sen jälkeen mukavammin.
Edit, harvinaisen ärsyttävää kun tuubista linkitetyt eivät enää suostu soimaan vaan pitäsi aina klikata katsomaan sinne, katsotaan kauan dailymotionista linkitetyt toimisi.
Miksi ihmiset kuvittelevat että on jotenkin ok kaataa se oma murokulho muiden niskaan. Siis joo, olin syyllinen, kysyin että miksi et soittanut vaikka lupasit. Siis juu olin syyllinen kun en omien töideni lisäksi 12tunnin päivien jälkeen auttanut sinua yhtä paljon kuin aiemmin. Ja juu olin syyllinen, öö tätä en kyllä edes tiedä koska en ole puhunut kanssasi vuoteen mutta ilm joku minussa sitten ärsytti kun poistit minut FB kavereistasi.
En tiedä, olin eilen erään ystävän kanssa syömässä ja puhuttiin siitä millaisia jotkut tytöt on usein nykyisin tai siis miten niin monet miehet antavat kohdella itseään huonosti. Alistuvat ja uskovat että kiltteydellä se toinen alkaa myös käyttäytymään kivasti vaikka niin ei koskaan tule käymään. Ei hän käyttäydy sinua kohtaan huonosti siksi kun et ole tarpeeksi kiltti, vaan siksi että hän on itsekäs paskiainen ja koska hän voi. Ainoa vaihtoehto joka sinulle jää on se että katsotko sitä käytöstä vai et.
En tiedä, tekisi mieli mennä joskus sanomaan jotain kun elämän valo vetää känkkäränkkää julkisesti ja mies seisoo vieressä ja yrittää alistuneest rauhoitella herneen sieraimeen kiskaissutta häirikköä.
Hmm tästä tuli nyt jotenkin vähän naisten dissaus postaus, ei kyllä ollut tarkoitus, minähän pidän joistakin tytöistä kuin hullu puurosta, osa ja tietysti vain osa ja tietyt yksilöt saavat vaan käytöksellään aikaan: olen mielummin sinkkuna vaikka loppuelämän - reaktion.
Päivän videona video jota en olisi heti uskonut koskaan linkittäväni, ei siksi etteikö tälläkin artistilla olisi muutamia niiiin loistavia 80-luku tunnelman kappaleita vaan no ihan siksi että öö luulen että ko tunnelma aukeaa aika harvalle (yhtä harvalle kuin miami vice sarjan suunnaton romanttisuus).
Syy miksi sitten kuitenkin päätin linkittää on se että sain tänään piristettyä erästä tyttöä meidän töissä niin hyvin laulamalla tätä hänelle että meni omakin loppupäivä sen jälkeen mukavammin.
Edit, harvinaisen ärsyttävää kun tuubista linkitetyt eivät enää suostu soimaan vaan pitäsi aina klikata katsomaan sinne, katsotaan kauan dailymotionista linkitetyt toimisi.
lauantai 23. heinäkuuta 2011
Hymyilään & juostaan karkuun
Mitkäköhän - hymyillään tuolle pojalle niin että se ei taatusti ehdi reagoimaan - päivät on oikein menossa. Ei sikäli, hymyilevät ihmiset ovat aina mukavia ja piristävät päivää mutta miksi teet sen silloin kun lähden pois terassilta, miksi silloin kun astun juuri ulos bussista (jossa olemme istuneet vastakkain koko matkan), miksi silloin kun valot vaihtuvat juuri vihreäksi. En minä sinua syö jos minulle hymyilee vähän, esim sekunnin aikaisemminkin, ehdin ehkä jopa hymyillä takaisin ja vaikka vilkuttaa samalla.
En kyllä purnaa tai siis purnaan mutta en pahasti. Huomiota tullut jostain syystä viikossa enemmän kuin aikaisempina kuukausina yhteensä ja jos huomion saaminen olisi se tavoite niin sitähän olisi miltei taivaissa. Harmi ettei ole, harmi ettei siitä saa mahdollista hetkellistä itsetunnon kohotusta enempää ja harmi että se on edelleen ihan sama vaikka sitä tulisi 100ihmiseltä niin kauan kun ei ole sitä yhtä jolta sitä tulisi.
Ei silti, kivaa ollut lomailla ja nähdä ihmisiä joita ei ole tavannut aikoihin.
Päivän kappaleena toinen Placebon kappaleesta tehty mashup, ei ehkä ihan niin takapuolen keikutus kuin tämä aiemmin linkittämäni mutta tykkään silti repeatilla soiton arvoisesti.
Normaalisti en täällä kommentoi uutisia mutta Norja kyllä pysäytti ja veti sanattomaksi. Kaikkea hyvää ja voimia koko kansalle.
En kyllä purnaa tai siis purnaan mutta en pahasti. Huomiota tullut jostain syystä viikossa enemmän kuin aikaisempina kuukausina yhteensä ja jos huomion saaminen olisi se tavoite niin sitähän olisi miltei taivaissa. Harmi ettei ole, harmi ettei siitä saa mahdollista hetkellistä itsetunnon kohotusta enempää ja harmi että se on edelleen ihan sama vaikka sitä tulisi 100ihmiseltä niin kauan kun ei ole sitä yhtä jolta sitä tulisi.
Ei silti, kivaa ollut lomailla ja nähdä ihmisiä joita ei ole tavannut aikoihin.
Päivän kappaleena toinen Placebon kappaleesta tehty mashup, ei ehkä ihan niin takapuolen keikutus kuin tämä aiemmin linkittämäni mutta tykkään silti repeatilla soiton arvoisesti.
Normaalisti en täällä kommentoi uutisia mutta Norja kyllä pysäytti ja veti sanattomaksi. Kaikkea hyvää ja voimia koko kansalle.
sunnuntai 17. heinäkuuta 2011
Yksi niistä
Myönnän, olen yksi niistä. Minä käyttäydyn typerämmin silloin kun olen sinkku, minä olen sotkuisempi, juon kerralla enemmän, sanon asioita paljon suoremmin ja mustavalkoisemmin. Provosoin enemmän keskusteluissa ja pesen jopa hiukset harvemmin.
Muistin tuossa eilen kerran kun olin joskus muinoin erään ihastuksen kanssa ulkona, olin sanomassa jotain ns provosoivaa ja hän katsoi minua ja suljin suuni. En tehnyt sitä siksi että hän olisi käskenyt, en siksi että minua olisi pakotettu vaan siksi kun halusin.
Se eroaa aika paljon varsinaisesta power playstä, tohvelisankaruudesta tai miksi sitä nyt haluaakaan kutsua. Niin tavallaan typeräksi kun sitä itsensä tunteekin mutta kun kaatosateessa tarpoo kauppaan ostamaan vanutuppoja tai jotain muuta yhtä elintärkeää vain siksi itseään puolet pienempi ja 100krt suloisempi tyttö niitä toivoo niin tavallaan se on siinä hetkessä juurikin sitä mitä haluaa tehdä.
Asiasta täysin toiseen, olin eilen ulkona ystäväni kanssa ja luulen että me hieman riitaannuimme, joka olisi ensimmäinen kerta ko ihmisen kanssa 15vuoden tuntemisen aikana. Emme riidelleet mutta kinastelimme asioista ja en tiedä, typerää. Hänellä on minun nähdäkseni joku miessukupuolen dissauskampanja menossa ja minä taas olin sitten hyvinkin eri mieltä pelkästäään oman sukupuolen syyllistämisestä ja ehkä sitten menin toiseen äärilaitaan kommenteissani.
En tiedä, voi toki johtua myös siitä kuinka itseä on jo pidempään ärsyttänyt oman sukupuolen kollektiivinen syyllistäminen milloin missäkin. Ei minä en ole vastuussa siitä että jotkut miehet tekevät pahoja asioita, en, minä en ole vastuussa siitä mitä miessukupuoli on tehnyt historiassa, en myöskään koe olevani vastuussa siirtomaa ajoista, en raiskauksista, en parisuhdeväkivallasta, enkä mistään mitä minä itse en tee eikä minulla ole sen tapahtumiseen osaa eikä arpaa ja jota en voi omalla toiminnallani mitenkään valitettavasti estää tai muiden tekoja muuttaa. Sitä paitsi joku parisuhdeväkivalta ja erityisesti lapsiin kohdistuva on ainakin tilastojen valossa nykyisin enemmänkin naisten tekemää. (ovatko tilastot miten luotetavia on sitten täysin toinen juttu mutta epä kyseessä mikään kilpailu ole joten lähinnä pointti on minusta se että se on ongelma sinänsä oli sen tekijä kumman sukupuolen edustaja tahansa)
En tiedä, takaisin alkuperäiseen aiheeseen niin on taas himpunverran ikävä sitä jotain joka siellä jossain vaeltaa. Olisin niiiiiiiiiiiiiiiin paljon mielummin ollut eilen sinun kanssasi leipomassa pullaa ja peuhaamassa koko yön kuin baarissa kiskomassa kupolia humalaan.
Muistin tuossa eilen kerran kun olin joskus muinoin erään ihastuksen kanssa ulkona, olin sanomassa jotain ns provosoivaa ja hän katsoi minua ja suljin suuni. En tehnyt sitä siksi että hän olisi käskenyt, en siksi että minua olisi pakotettu vaan siksi kun halusin.
Se eroaa aika paljon varsinaisesta power playstä, tohvelisankaruudesta tai miksi sitä nyt haluaakaan kutsua. Niin tavallaan typeräksi kun sitä itsensä tunteekin mutta kun kaatosateessa tarpoo kauppaan ostamaan vanutuppoja tai jotain muuta yhtä elintärkeää vain siksi itseään puolet pienempi ja 100krt suloisempi tyttö niitä toivoo niin tavallaan se on siinä hetkessä juurikin sitä mitä haluaa tehdä.
Asiasta täysin toiseen, olin eilen ulkona ystäväni kanssa ja luulen että me hieman riitaannuimme, joka olisi ensimmäinen kerta ko ihmisen kanssa 15vuoden tuntemisen aikana. Emme riidelleet mutta kinastelimme asioista ja en tiedä, typerää. Hänellä on minun nähdäkseni joku miessukupuolen dissauskampanja menossa ja minä taas olin sitten hyvinkin eri mieltä pelkästäään oman sukupuolen syyllistämisestä ja ehkä sitten menin toiseen äärilaitaan kommenteissani.
En tiedä, voi toki johtua myös siitä kuinka itseä on jo pidempään ärsyttänyt oman sukupuolen kollektiivinen syyllistäminen milloin missäkin. Ei minä en ole vastuussa siitä että jotkut miehet tekevät pahoja asioita, en, minä en ole vastuussa siitä mitä miessukupuoli on tehnyt historiassa, en myöskään koe olevani vastuussa siirtomaa ajoista, en raiskauksista, en parisuhdeväkivallasta, enkä mistään mitä minä itse en tee eikä minulla ole sen tapahtumiseen osaa eikä arpaa ja jota en voi omalla toiminnallani mitenkään valitettavasti estää tai muiden tekoja muuttaa. Sitä paitsi joku parisuhdeväkivalta ja erityisesti lapsiin kohdistuva on ainakin tilastojen valossa nykyisin enemmänkin naisten tekemää. (ovatko tilastot miten luotetavia on sitten täysin toinen juttu mutta epä kyseessä mikään kilpailu ole joten lähinnä pointti on minusta se että se on ongelma sinänsä oli sen tekijä kumman sukupuolen edustaja tahansa)
En tiedä, takaisin alkuperäiseen aiheeseen niin on taas himpunverran ikävä sitä jotain joka siellä jossain vaeltaa. Olisin niiiiiiiiiiiiiiiin paljon mielummin ollut eilen sinun kanssasi leipomassa pullaa ja peuhaamassa koko yön kuin baarissa kiskomassa kupolia humalaan.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)