My girl wants to party

Ei taas ihan pää toimi, kirjoitan deletoin, kirjoitan deletoin kun ei vaan kuulosta oikealta.

Ekaksi kirjoitin unenpuutteesta ja tarkemmin siitä kuinka
sitä on kyllä itse itsensä pahin víhollinen mitä tulee
huonosti nukkumiseen (tarpeeksi kun oikein stressaa ja huolehtii niin kas kas kun ei nukuta)
--

Sitten kirjoitin siitä kuinka on tavallaan niin hassua kuinka jotkut ihmiset epäilevät itseään esim pinnallisiksi ja tuntevat syyllisyyttä siitä. Tai siis pointtini oli lähinnä se että oikeasti pinnalliset ihmiset eivät kokemusteni mukaan kyllä epäile itseään pinnallisiksi eivätkä varsinkaan tunne syyllisyyttä siitä. Sitäpaitsi minusta esim se että on kiinnostunut miltä mahdollinen oma kulta näyttää ei esim ole pinnallisuutta nähnytkään vaan on vähintäänkin ns normaalia.

Vähän sama tietysti esim yleisesti ilkeiden ihmisten kanssa, ei ilkeä ihminen mieti että olenkohan mä ilkeä ja tunne syyllisyyttä siitä. Ei ei ja ei koska sen jälkeen hän ei olisi ilkeä.
--

Sitten kirjoitin siitä kuinka en ymmärrä toisten peuhaamistapojen tuomitsemista siis kun kyseessä on kaksi tai useampi aikuista jotka ovat kaikki mukana ko touhussa omasta vapaasta tahdostaan. Siis ymmärrän että ei ehkä esim henkiökohtaisella tasolla ymmärrä miksi joku vaikka innostuu jostain tietystä yms mutta sitä tuomitsemiskohtaa en vain käsitä.

Siis mistä se tuomitsemisen tarve tulee, mitä se minulle kuuluu monta rakastajaa-rakastajatarta naapurin rouvalla ja herralla leikeissään on tai mitä alakerran homopariskunta touhuaa. Why would I care. On tässä omassa elämässäänkin ihan tarpeeksi hommaa että ehtisi edes olla jonain kotkana tuomitsemassa että nyt on kyllä teillä liikaa pattereita kauppakassissa, päin vastoin jos siitä irtoaa iloa niin lainaan lisää duracelleja ja vauvaöljyä jos pääsee keskenkaiken loppumaan.

En tiedä, ehkä yhteen lauseeseen tiivisttettynä en vain ymmärrä konservatiivista suhtautumista muiden makuuhuone elämään.
--

Sitten kirjoitin siitä kuinka olisi kovin mukavaa jakaa näitä elämänsä ratkaisuja jonkun kanssa (nimimerkillä lähetin 4-työhakemusta joista osa kauas ja osa todella kauas)
--

Sitten kirjoitin siitä kuinka ns siipimies toiminta ei nyt sitten todistetusti ole kovin helppoa tytön kanssa kumpaankaan suuntaan.
Eilen koitettiin erään ystävättären kanssa mutta miten antaa mahdolliselle kiinnostavalle ihmiselle signaali että me olemme vain kavereita :)
Koitimme seisoa etäällä toisistamme, selikkäin seisomista ja lopuksi vain käsimerkeillä kommunikointia mutta yhä vain meitä luultiin pariskunnaksi.
--

Lopuksi tietysti horisin päivän videosta, en osaa nyt päättää olisiko päivän video killerssiä vai thereapy? yhtyettä, Killerrsin olin jo valinnut mutta sitten itunesin random play teki tepposet ja muistutti miten hyviä kappaleita therapyllä onkaan. Hmm toisaalta ohituskaistaa tulisi kyllä eräs menevämpikin kappale, pitkästä aikaa kappale joka suorastaan pakottaa tilaamaan ko levyn vinyylinä vaikka maailman ääristä.
Ei siksi että kappale olisi parasta mitä korvat ovat kuulleet vaan en tiedä, jotkut kappaleet vaan kuuluu omistaa vinyylinä.

Tämä on taas näitä ärsyttäviä jotka pitää katsoa tuubissa mutta voin vakuuttaa että on sen arvoinen jos suinkin yhtään pitää ns 80-luku henkisestä diskomusasta :)