tiistai 10. elokuuta 2010

Jatketaan

Tämä on niin tätä taas, siis uusista työjutuista puhun, alan tulla vainoharhaiseksi kun on taas niin monta mahdollisuutta yhtäkkiä ja valintojen maailma on vaikea. Ura, elämä vai vielä mahdollinen jokeri(joka selviää myöhemmin)?
Missä nämä tilaisuudet olivat aiemmin, miksi niitä nyt tulee ihan kun alalleni olisi iskenyt vuosisadan työvoimapula(itseasiassa osaajista on kyllä kohta taas pulaa kunhan lama väistyy)?

Jos Oliver ajattelee järjellä ja sillä asenteella kun töitään tekee niin ura, sitten ehkä jokeri ja sitten ehkä elämä.
Jos Oliver taas ajattelee esim blogin tunnelmaan liittyvällä ajatuksella niin kyseiset kolme mahdollisuutta menevät järjestykseen: jokeri(se olisi erittäin suuri juttu monessa mielessä ja sisältäisi myös elämän mutta kerron siitä enemmän jos se toteutuisi) sittten elämä ja lopuksi tämä joka kiinnostaa järjellä eniten mutta tunteella vähiten.

Kahta ollaan siis jo tarjottu ja jokeri selvinnnee myöhemmin

Pohtii niin että savu nousee päästä...

Asiasta toiseen eli päivän videoon (ei musiikkia tälläkertaa),voi hemskutti että tämä video sai roskat ja allergiat molempiin silmiin.

Tiedän että monille esim tämä on liian amerikkalainen, liian selvä, liian jotain mutta minulle tämä kolahti kuin 100 volttia suoraan kyynelkanaviin, saattaa olla että stressitasoilla on jotain tekemistä asian kanssa tai sitten ei.

Samaan syssyyn reilua mainostaa uutta blogisuosikkia josta tän videon löysin/lainasinkin eli This is a love letter

4 kommenttia:

  1. Jännä juttu sit toi miten toi video vaikuttaa... En mä alkanu kyynelehtiä (tosin vuodatin tässä muutamia tossa viikonloppuna, et ehkä ne on ehtyny). Mä tulin itseasiassa hyvälle tuulelle tai sillai et "Wau, hienoa et on näitä ihmisiä jotka käy puhumassa ihmisille ELÄMÄN TÄRKEYDESTÄ". jne...

    Joskus yksikin ihminen voi muuttaa paljon ja se et pystyy vaikuttamaan yhdenkin ihmisen ajatteluun positiivisesti on mielettömän hienoa. Aloin miettiä, et miltä todella tuntuis halata kädetöntä ihmistä, ehkä se ois jopa kokonaisvaltaisempi kokemus.

    VastaaPoista
  2. Niin siis liikuttava, vaikuttava ja ehkä sitten itselle sen verran pysäyttävä. Sitä usein varsinkin jos ja kun stressaa, menee sellaisessa omassa sumussaan päivästä toiseen ja siinä kohtaa on hyvä jos joku (olkoon se sitten toinen ihminen tai laulu tai video tai tarina jnejne) ravistelee että hei sulla on oikeasti asiat aikasta hyvin hyvin monessakin mielessä vaikka paljon olisi sadetta tullutkin.

    Vähän sama jos on jonkin aikaa tutustunut vaikka vaan sellaisiin no sanotaan nyt hieman "kylmäkiskoisempiin ihmisiin" ja sitten tulee vastaan joku oikein lämminsydäminen tyyppi niin kyllähän se aina pysäyttää.

    VastaaPoista
  3. Koskettava pätkä, heti itekki alkoi ajattelemaan, että ihan turhaa sitä tressaa pienistä asioista, pitäisi vaan olla iloinen niistä hyvistä jutuista mitä tapahtuu ja mitä on elämässä.

    Ja noista sun valinnoista, sanoisin että se elämä on se tärkein, muut tulee siinä sivussa sitten.

    VastaaPoista
  4. Niin, se on vain kumma se stressiputki kun siihen vain jotenkin ajautuu niin helposti. Ehkä voi olla kyse luonteenlaadustakin tai jotain.

    Valitsin tällä erää elämän, jokeri selvinnee viikon sisällä noin suunnilleen :)

    VastaaPoista