sunnuntai 17. toukokuuta 2009

Ei aavistustakaan

Kaksi iltaa juhlimista takana ja olo on sen mukainen. Tärisyttää ja huippaa niin että hyvä kun kotiin äsken pääsi. Hyvät oli juhlat mutta mistä se eilisen kaataminen taas oikein tuli. Kohtalokin taas ilmoitteli itsestään kun huomasin herätessäni olevani yhden tytön vieressä johon iskin silmäni työasioissa vuosikausia sitten ja jota en siis ole tavannut vuosiin ja aiemmin jutellut kahta sanaa pidempään).

Otsikon mukaisesti minulle ei ole aavistustakaan mitä tästä seuraa vai seuraako mitään.. Olen onnellinen että ei naitu vaan nukuttiin vain yhdessä koska se mutkistaisi tätä epäröintiä ennestään.
Ihan kivaa oli ja kaikinpuolin sinäänsä sopiva kumppaniehdokas ja kaikenlisäksi aivan suunnattoman kaunis mutta.. Jos en tuntisi itseäni niin sanoisin vain että ehkä ei ollut kemiaa tarpeeksi mutta koska tunnen niin epäilyttää että onko kyseessä liiankin sopiva ihminen ja nyt yritän vain keksiä tekosyitä koska niin paljon kun parisuhdetta ja omaa kultaa kaipaankin niin onhan se aivan mielettömän pelottavaa jos sitä oikeasti nyt vaikka menisi rakastumaan.

Tiedän tiedän enneaikaista edes pohtia moista ja voisihan sitä vaikka käydä kahvilla..

En tosiaankaan tiedä, toisaalta taas tekisi mieli soittaa ja kysyä jos nukuttaisiin ensiyökin yhdessä mutta haluanko sitä siksi että haluan olla hänen kanssaan vai siksi että toisen ihmisen lähellä on vain niin hyvä olla. Jos en soita niin kadunko sitä parin viikon päästä ja kirjoitan tänne kun itse hukkaa kaikki hyvät tilaisuudet.
Kyseinen ihminen asuu vielä todella lähellä ja jotenkin olisi niin super mahtavaa jos ...no kyllä te tiedätte.

Ihannekumppani osa 15.
15. Hän on elämässään ollut aiemminkin parisuhteessa sekä asunut yksin.

9 kommenttia:

  1. Suosittelen, soita, ei se ota, jossei se annakkaan. Jossittelulla ihminen hukkaa välillä niin paljon.
    nimim. kokemusta on.

    -c

    VastaaPoista
  2. Mites usein muuten tulee (miehille) käytyä niin, että rakastuminen pelottaa sen verran, ettei kykene tutustumaan toiseen paremmin? Tuli vaan kirjoituksestasi mieleen... Ja on kyseiseen ilmiöön tullut omissa ihmissuhdekiemuroissakin törmättyä. Jotenkin kiehtovaa, mutta samalla ottaa päähän. Itse en ole koskaan käsittänyt moista, mutta toisaalta minulla ei mistään kaiken alleen peittävästä, universumin kokoisesta rakkaudesta mitään kokemusta olekaan... Että jos esim. sellainen iskisi päälle tai sellaisen olisi jo kokenut, niin saattaisihan se aika jännittävää olla.

    Mutta siis sinuna ottaisin siitä tytöstä selvää! Onhan tässä kaikki aika maailmassa eikä mihinkään kiire. Jos se on se oikea, niin kyllä se on sitten tapahtuakseen. Pieni määrä uskoa kohtaloon on aina ihan hyvä näissä jutuissa, uskon ma.

    Terv. Sivusta

    VastaaPoista
  3. Soita ihmeessä! Jahkaamalla ei saavuta yleensä mitään... Sittenhän sen näkee miten hän reagoi, toivottavasti positiivisesti!:) Jään odottelemaan tuloksia;)!

    VastaaPoista
  4. Heippa! Eksyin tänään sinun blogiin sattumalta ja luin samantien kaikki mitä olit kirjottanut. Mielenkiintoiselat vaikutti:) Prinsessa-77

    VastaaPoista
  5. Tervehdys,

    SOITA ihmeessä! :) Tottakai pelottaa ja jännittää se, että entäs jos oikeasti joutuukin nyt sitten seurustelemaan ja elämä muuttuu ihan totaalisesti eikä mikään oo enää ennallaan.

    Mutta se hyppy tuntemattomaan kannattaa ehdottomasti tehdä! Vaikka välillä ehkä tuleekin jotain pientä ahdistusta, niin siltikin siitä voi saada jotain niin paljon enemmän.

    NYT LUURI KÄTEEN! :)

    VastaaPoista
  6. :) no jopas on tuomaristo yksimielisenä.

    Missä soraäänet joiden mukaan sen aina kyllä tietää samantien kun osuu kohdalle jnejne :)

    VastaaPoista
  7. - Sivusta, varmasti tapahtuu jonkinverran mutta vaikka kaikkia nyt varmaan jännittää jonkinverran niin en nyt uskoisi että kovin usein poislukien tilanteet joissa sydän on vielä hajalla edellisestä suhteesta yms.

    - Prinsessa-77, kiva kuulla ja kiitos kaikista kommenteista. (huomasin että olit kommentoinut vanhempiakin postauksia)

    VastaaPoista
  8. Kiva että huomasit kommentit vanhempiinkin juttuihin. Niin ja mäkin olen mestari sabotoimaan kaikki lupaavat suhteet liiallisella pohtimisella. Kaikkein pelottavinta on oikeesti huomata, että on tavannut ihmisen joka täyttää kaikki kriteerit. Yleensä mulle iskee siinä vaiheessa pakokauhu. Helponpaa on olla ihmisten kaa joista ei pidä niin paljoa. Varsinkin jos on aiemmin särkenyt sydämensä. Kemiaakin voi olla, mutta sitä ei huomaa kaiken sen muun takia. Mun uusin mottoni on enemmän toimintaa vähemmän analysointia. Siis soita sille!! Prinsessa-77

    VastaaPoista
  9. Kiitos ja kumarrus tuomaristolle, kait se kannatti soittaa vaikka ei onnannutkaan, eipähän jää miettimään.

    VastaaPoista