Sateiset illat

ja yöt, ja ainoa jota minä voin kysyä taas on että miksi?

Huokailee taas täällä keskenään. Pitäisi nukkua mutta kun ei nukuta..

Kaikki apulannan sanat sekaisin

Tiedä millä nimittäin alottaisi, monet sopisivat. Ihan ensiksikin anteeksi hiljaisuus, on todella kurjaa hiljentyä kuin seinään, tai ainakin minusta se on. Jään aina ihmettelemään että mitä ko ihmiselle tapahtui.

Mitä täälle ihmiselle sitten tapahtui,
Aloitetaan ns hauskoista jutuista:
Hän on viettänyt railakkaita viikonloppuja, pusutellut tuntematonta tyttöä firman juhlissa, tuntenut yhteenkuuluvuutta aamu kuudelta toisen ihmisen kanssa sateessa, lohduttanut kolmatta ihmistä, ja ollut yllättävän energinen vuodenaikaan nähden.

Mitäs se toinen puoli sitten, noh tuota, kun kohtalo ei vain halua, Oliver siis aloitti nettideittailun, juu tiedän tiedän, ei kuulosta minulta mutta yhtenä iltana tuli heikko hetki. Ihanko oman profiilin, juu ihan oman, kuvan ja kaikki, juu kuva ja kaikki. Ja mites vastaukset, no siis profiili oli livenä noin vuorokauden ja siinä ajassa sain 4vastausta.


Ehkä kyse oli vain ko palvelusta ja ehkä joku toinen olisi paljon parempi jnejne mutta tuota noin, noh en negaa.

Töissä menee tosi mukavasti ja siellä meneekin edelleen käytännössä kaikki aika, ei täytynyt tänäänkään miettiä mitä tehdä kun tuli klo 9 illalla kotiin, jesh, juuri tällaista elämää olenkin halunnut.

Minusta kovin hyväntuulinen kappale:

Joskus

Ja sitten minä nuuhkisin sinua, ensiksi sinun hiuksia, sitten korvaa sitten poskea, sitten sun rintoja, sitten sun vatsaa, sitten nostaisin sun paitaa ja alkaisin pusuttaa sun vatsaa.

Sitten nostaisin sut mun syliin, kantaisin sut makkariin mutta sitten...toivoisin ihan tosi paljon että sä huomaisit.. kuinka hemmetisti mua alkoi pelottaa, kuinka kauhuissani olen että sä et enää joku päivä ole siinä. Ja huomaisit sen ja ottaisit mua kädestä ja kertoisit mulle olevasi siinä ikuisesti.


Jollain ihmisellä on taas lievästi sanottuna ihan pikkuisen ikävä

Aika vain kuluu

Ja mitään ei tapahdu, tai tapahtuu, monille ihmisille. Ilmoittavat uusista kivoista yllätyksistään, kertovat kuinka taas se unelma toteutui. Useimmat ihmisethän ansaitsevat sen kaiken mutta niin, tämän katon alla on hiljaista. Töihin, kotiin, jumppaan, töihin, kotiin, jumppaan, töihin, kotiin, kahville... Siinä ne highlightsit viimeviikoilta.

Tänään olisi juhlat, tai siis on ja kyllä minä sinne menen mutta en tiedä minkä taikahatun sitä vetäisi päähänsä että saisi itsestään esiin sen sosiaalisen ja ehkä jopa kiinnostavan ihmisen - hiljaisen herra murinan - sijaan.


AAaaaarggghhh nyt sitä energiaa jostain, jos olisin tyttö niin tänään pukeutuisin hyvin paljastavasti ja nostattaen, näin miehenä, noh taidan sitten laittaa partavettä. (tähän se kierivä nauru hymiö :)

Hauskaa iltaa itse kullekkin, yritetään ottaa se ilo irti meni syteen tai saveen.

Vaihdevuodet ja kylpyankka

On iskenyt, ainakin mielialan vaihteluista päätellen, no juu stressillä ja käsittämättömillä työtuntimäärillä saattaa olla myös pieni vaikutuksensa. Haluaisin ihan tosi paljon kirjoittaa tännekkin useammin mutta niin tylsää kuin se onkin, kun tulee joka ilta 12tunnin työpäivän jälkeen kotiin, on onnellinen jos pystyy keskittymään edes jonkun videon katseluun.

Ystäväni oli huippu, kerroin hänelle osastollani olevasta tytöstä joka on aika suloinen ja hieman sekaisin --- tuossa kohtaa hän alkoi kiljumaan puhelimeen että Oliver ei, oikeasti ei...en voinut kuin nauraa. Olen siis selvästi löytänyt nyt oman heikon kohtani mitä tulee ihmisistä kiinnostumiseen.

Suloinen ja vähän sekaisin niin minun pää ilmeisesti alkaa kääntymään. En nyt ihan vielä tiedä miten tämän huomioimisen myötä jatkan mutta kieltämättä viimeaikainen suhde-suhteettomuus historia huomioon ottaen ja kaikki ne itkut ja hammastenkiristykset, jos olisin itselleni tälläkertaa kiltimpi ja koittaisin mielummin lähestyä vaikka sellaista ihmistä jolla on....no jotain muuta ainakin.

Nyt tämä ottaa kylpyankan (kyllä, minulla on oikeasti keltainen kylpyankka :) kainaloon ja menee punkkulasillisen kanssa ammeeseen (ja kyllä, kuulun niihin onnekkaisiin joilla on amme) ihmettelemään.

Harvinaisen onnistunnutta loungea.

Joka pimeydessä vaeltaa

Tämä projekti on sitten Oliver sinun vastuullasi, ai, no kiva, erityisen kiva kun deadline on ensiviikolla. Ai minullako muuta elämää, no ei tietenkään. Ai että ihanko joudun sitten vielä kouluttamaan muita ihmisiä tähän juttuun, no entistä parempi kun kukaan ei ole viitsinyt itseänikään opettaa mutta kait minä nyt sitten yöntunteita tulen tämän jutun asiantuntijaksi esim viikonlopun aikana. Ai sinäkö lähdet sitten vielä lomalle jotta ei edes jää ketään joka tietäisi koko prosessin ja taustatiedot, jippii aistin menestyksen huminan.... Ai että saan vielä mennä työillallisillekkin vieraiden kanssa kun sinä et ehdi, no toki toki minullahan olikin just tuota aikaa.

Suunnittelen vakavasti kirkavalolamppujen ostoa, suunnittelen vakavasti viikon lomamatkan aurinkoon buukkaamista, suunnittelen vakavasti juoksemisen aloittamista (juu tiedän hyvä vuodenaika aloittaa), suunnittelen vakavasti että viilennän exdeittiihmisen kanssa käydyt puhelinkeskustelut niin että ne loppuvat.


En tiedä, pitäisikö huolestua mutta puolustaudun sillä että minulla soi aina joku musiikki eli sen kulutus on suurta, eli eli, hmm arvatkaa kenellä soi tämä levy jumppamusana :)