Vaihdevuodet ja kylpyankka

On iskenyt, ainakin mielialan vaihteluista päätellen, no juu stressillä ja käsittämättömillä työtuntimäärillä saattaa olla myös pieni vaikutuksensa. Haluaisin ihan tosi paljon kirjoittaa tännekkin useammin mutta niin tylsää kuin se onkin, kun tulee joka ilta 12tunnin työpäivän jälkeen kotiin, on onnellinen jos pystyy keskittymään edes jonkun videon katseluun.

Ystäväni oli huippu, kerroin hänelle osastollani olevasta tytöstä joka on aika suloinen ja hieman sekaisin --- tuossa kohtaa hän alkoi kiljumaan puhelimeen että Oliver ei, oikeasti ei...en voinut kuin nauraa. Olen siis selvästi löytänyt nyt oman heikon kohtani mitä tulee ihmisistä kiinnostumiseen.

Suloinen ja vähän sekaisin niin minun pää ilmeisesti alkaa kääntymään. En nyt ihan vielä tiedä miten tämän huomioimisen myötä jatkan mutta kieltämättä viimeaikainen suhde-suhteettomuus historia huomioon ottaen ja kaikki ne itkut ja hammastenkiristykset, jos olisin itselleni tälläkertaa kiltimpi ja koittaisin mielummin lähestyä vaikka sellaista ihmistä jolla on....no jotain muuta ainakin.

Nyt tämä ottaa kylpyankan (kyllä, minulla on oikeasti keltainen kylpyankka :) kainaloon ja menee punkkulasillisen kanssa ammeeseen (ja kyllä, kuulun niihin onnekkaisiin joilla on amme) ihmettelemään.

Harvinaisen onnistunnutta loungea.