lauantai 22. lokakuuta 2011

Soittaisin sinulle heti

Jos suhteeni loppuisi. Kohteliaisuus kait se tuokin. Mitä siihen voi vastata, hmm niin, jaa, kiva, tunne on molemminpuolinen.

Oliverin murun etsinnässä on siis koitanut uusi vaihe joka tarkoittaa käytännössä sitä että ihmisiä tulee toki irl vastaan ja kiinnostus herää molemminpuolisesti mutta toisen parisuhdestatus on 100% kerroista varattu. Mikään ole yhtä ketkua kuulla kun hyvin menevän flirttailun edetessä tulee se kirosana, poikaystävä.
Koska näin on nyt käynyt jo turhan usein niin olen jopa alkanut miettimään että...tai no en ole, tai no olen mutta en minä siihen lähde mutta hemmetti.

Pirulainen olkapäällä muistuttaa ystävien parisuhteista jotka ovat alkaneet niin että tyttö on vaihtanut toiseen mieheen. Huonoa karmaa kerjäävät sanon minä (muusta väärintekemisestä puhumattakaan) mutta valehtelisin jos väittäisin että asia ei tule mieleen kun muutoin niiiiiin potentiaalisen ihmisen ainoa vika on hänen parisuhdestatuksensa. Vielä äänekkäämmäksi se pirulainen muuttuu jos vaikuttaa siltä että ko ihminen seurustelee selvästi väärän miehen kanssa ja itse olisin hänelle niin paljon parempi kumppani ja tekisin hänen elämästään niiiiiin paljon onnellisempaa.

On tosi kiva olla ns oikein tekevä ihminen, mies jolla on periaatteita, mies jonka arvomaailma ja toiminta näissä jutuissa on niin oikeudenmukainen että ei ole mitään salattavaa eikä hävettävää. On ihan hemmetin hienoa joo mutta kun kävelee yksin kotiin taas pettyneenä niin se ei paljon mieltä siinä lämmitä.
Ei myöskään lämmitä kun tekee ruokaa vain itselleen, ei kun menee nukkumaan ja herää yksin, ei kun tekee suunnitelmia keskenään, ei kun kaikkeen fyysiseen kaipaukseen on tarjolla vain joko random huonoa juttua tai oma itsensä.


Päivän videona Hole:a

5 kommenttia:

  1. Tahtoisin sanoa että ei, ju*****ta, varattuihin ei kosketa. Mutta, tiedän, ei se vain aina ole niin yksinkertaista ja se oma kainalo, ei sekään ole mistään kotoisin kun haluaisi yöllä kaatua toisen kainaloon nukkumaan. Ja sanompa vain että jollakin on kirotun hyvä huumorintaju tämän elämän kanssa jos vastaan tulee vain varattuja potentiaalisia muruja. Kieroa. Tässä maailmassa on kuitenin paljon sinkkuja, niin missä ihmeessä on ne vapaat mahtikset?? ja miksi hitossa ne eivät voi tulla vastaan. Mut tsemppia sen murun löytymiseen, oishan se kiva että se löytyy, löytyi se sitten mistä vain, varatuista tai vapaista.

    VastaaPoista
  2. Hipaisu, mä tiedän sen niin harvinaisen hyvin ja noudatan ko periaatetta aivan täysin. Harmi vaan että tosiaan se periaate ei paljon lämmitä kun sitä kirkkaampaa kruunua saa sovitella päähänsä ihan keskenään.

    VastaaPoista
  3. Mutta kuitenkin se on parempi, ainakin minusta. Joskus vielä joku lämmittää, varmasti.

    VastaaPoista
  4. toi on niin tuttu tunne... mut on periaatteita joista kannattaa pitää kiinni...itse jos koskaan on ollut se ns nenilleen saanut - niin tietää kyllä miltä se tuntuu.. Nostan hattua sulle ja syvään kumarran, että sunlaisia miehiä on olemassa, on siis toivoa et sellainen omallekin kohdalle joskus osuu:) Sitä odotelessa pitää tyytyä niihin lyhyisiin satunnaisiin kainaloisiin. /

    VastaaPoista
  5. Hipausu, niin kait.

    --

    Anonyymi, kiitos ja on toki koska jos itsensä pettää niin kuka jää jäljelle.

    ---

    Yleisesti, tämä nyt on selkeästi niin tunteita herättävä aihe että on saanut delete laulaa ensimmäistä kertaa blogin historissa, enimmäkseen olen toki poistanut omia kommenttejani koska ne ovat kuulostaneet väärältä. Ehkäpä jatkan aihetta jossain toisessa kirjoituksessa.

    VastaaPoista