Mitkäköhän - hymyillään tuolle pojalle niin että se ei taatusti ehdi reagoimaan - päivät on oikein menossa. Ei sikäli, hymyilevät ihmiset ovat aina mukavia ja piristävät päivää mutta miksi teet sen silloin kun lähden pois terassilta, miksi silloin kun astun juuri ulos bussista (jossa olemme istuneet vastakkain koko matkan), miksi silloin kun valot vaihtuvat juuri vihreäksi. En minä sinua syö jos minulle hymyilee vähän, esim sekunnin aikaisemminkin, ehdin ehkä jopa hymyillä takaisin ja vaikka vilkuttaa samalla.
En kyllä purnaa tai siis purnaan mutta en pahasti. Huomiota tullut jostain syystä viikossa enemmän kuin aikaisempina kuukausina yhteensä ja jos huomion saaminen olisi se tavoite niin sitähän olisi miltei taivaissa. Harmi ettei ole, harmi ettei siitä saa mahdollista hetkellistä itsetunnon kohotusta enempää ja harmi että se on edelleen ihan sama vaikka sitä tulisi 100ihmiseltä niin kauan kun ei ole sitä yhtä jolta sitä tulisi.
Ei silti, kivaa ollut lomailla ja nähdä ihmisiä joita ei ole tavannut aikoihin.
Päivän kappaleena toinen Placebon kappaleesta tehty mashup, ei ehkä ihan niin takapuolen keikutus kuin tämä aiemmin linkittämäni mutta tykkään silti repeatilla soiton arvoisesti.
Normaalisti en täällä kommentoi uutisia mutta Norja kyllä pysäytti ja veti sanattomaksi. Kaikkea hyvää ja voimia koko kansalle.
lauantai 23. heinäkuuta 2011
sunnuntai 17. heinäkuuta 2011
Yksi niistä
Myönnän, olen yksi niistä. Minä käyttäydyn typerämmin silloin kun olen sinkku, minä olen sotkuisempi, juon kerralla enemmän, sanon asioita paljon suoremmin ja mustavalkoisemmin. Provosoin enemmän keskusteluissa ja pesen jopa hiukset harvemmin.
Muistin tuossa eilen kerran kun olin joskus muinoin erään ihastuksen kanssa ulkona, olin sanomassa jotain ns provosoivaa ja hän katsoi minua ja suljin suuni. En tehnyt sitä siksi että hän olisi käskenyt, en siksi että minua olisi pakotettu vaan siksi kun halusin.
Se eroaa aika paljon varsinaisesta power playstä, tohvelisankaruudesta tai miksi sitä nyt haluaakaan kutsua. Niin tavallaan typeräksi kun sitä itsensä tunteekin mutta kun kaatosateessa tarpoo kauppaan ostamaan vanutuppoja tai jotain muuta yhtä elintärkeää vain siksi itseään puolet pienempi ja 100krt suloisempi tyttö niitä toivoo niin tavallaan se on siinä hetkessä juurikin sitä mitä haluaa tehdä.
Asiasta täysin toiseen, olin eilen ulkona ystäväni kanssa ja luulen että me hieman riitaannuimme, joka olisi ensimmäinen kerta ko ihmisen kanssa 15vuoden tuntemisen aikana. Emme riidelleet mutta kinastelimme asioista ja en tiedä, typerää. Hänellä on minun nähdäkseni joku miessukupuolen dissauskampanja menossa ja minä taas olin sitten hyvinkin eri mieltä pelkästäään oman sukupuolen syyllistämisestä ja ehkä sitten menin toiseen äärilaitaan kommenteissani.
En tiedä, voi toki johtua myös siitä kuinka itseä on jo pidempään ärsyttänyt oman sukupuolen kollektiivinen syyllistäminen milloin missäkin. Ei minä en ole vastuussa siitä että jotkut miehet tekevät pahoja asioita, en, minä en ole vastuussa siitä mitä miessukupuoli on tehnyt historiassa, en myöskään koe olevani vastuussa siirtomaa ajoista, en raiskauksista, en parisuhdeväkivallasta, enkä mistään mitä minä itse en tee eikä minulla ole sen tapahtumiseen osaa eikä arpaa ja jota en voi omalla toiminnallani mitenkään valitettavasti estää tai muiden tekoja muuttaa. Sitä paitsi joku parisuhdeväkivalta ja erityisesti lapsiin kohdistuva on ainakin tilastojen valossa nykyisin enemmänkin naisten tekemää. (ovatko tilastot miten luotetavia on sitten täysin toinen juttu mutta epä kyseessä mikään kilpailu ole joten lähinnä pointti on minusta se että se on ongelma sinänsä oli sen tekijä kumman sukupuolen edustaja tahansa)
En tiedä, takaisin alkuperäiseen aiheeseen niin on taas himpunverran ikävä sitä jotain joka siellä jossain vaeltaa. Olisin niiiiiiiiiiiiiiiin paljon mielummin ollut eilen sinun kanssasi leipomassa pullaa ja peuhaamassa koko yön kuin baarissa kiskomassa kupolia humalaan.
Muistin tuossa eilen kerran kun olin joskus muinoin erään ihastuksen kanssa ulkona, olin sanomassa jotain ns provosoivaa ja hän katsoi minua ja suljin suuni. En tehnyt sitä siksi että hän olisi käskenyt, en siksi että minua olisi pakotettu vaan siksi kun halusin.
Se eroaa aika paljon varsinaisesta power playstä, tohvelisankaruudesta tai miksi sitä nyt haluaakaan kutsua. Niin tavallaan typeräksi kun sitä itsensä tunteekin mutta kun kaatosateessa tarpoo kauppaan ostamaan vanutuppoja tai jotain muuta yhtä elintärkeää vain siksi itseään puolet pienempi ja 100krt suloisempi tyttö niitä toivoo niin tavallaan se on siinä hetkessä juurikin sitä mitä haluaa tehdä.
Asiasta täysin toiseen, olin eilen ulkona ystäväni kanssa ja luulen että me hieman riitaannuimme, joka olisi ensimmäinen kerta ko ihmisen kanssa 15vuoden tuntemisen aikana. Emme riidelleet mutta kinastelimme asioista ja en tiedä, typerää. Hänellä on minun nähdäkseni joku miessukupuolen dissauskampanja menossa ja minä taas olin sitten hyvinkin eri mieltä pelkästäään oman sukupuolen syyllistämisestä ja ehkä sitten menin toiseen äärilaitaan kommenteissani.
En tiedä, voi toki johtua myös siitä kuinka itseä on jo pidempään ärsyttänyt oman sukupuolen kollektiivinen syyllistäminen milloin missäkin. Ei minä en ole vastuussa siitä että jotkut miehet tekevät pahoja asioita, en, minä en ole vastuussa siitä mitä miessukupuoli on tehnyt historiassa, en myöskään koe olevani vastuussa siirtomaa ajoista, en raiskauksista, en parisuhdeväkivallasta, enkä mistään mitä minä itse en tee eikä minulla ole sen tapahtumiseen osaa eikä arpaa ja jota en voi omalla toiminnallani mitenkään valitettavasti estää tai muiden tekoja muuttaa. Sitä paitsi joku parisuhdeväkivalta ja erityisesti lapsiin kohdistuva on ainakin tilastojen valossa nykyisin enemmänkin naisten tekemää. (ovatko tilastot miten luotetavia on sitten täysin toinen juttu mutta epä kyseessä mikään kilpailu ole joten lähinnä pointti on minusta se että se on ongelma sinänsä oli sen tekijä kumman sukupuolen edustaja tahansa)
En tiedä, takaisin alkuperäiseen aiheeseen niin on taas himpunverran ikävä sitä jotain joka siellä jossain vaeltaa. Olisin niiiiiiiiiiiiiiiin paljon mielummin ollut eilen sinun kanssasi leipomassa pullaa ja peuhaamassa koko yön kuin baarissa kiskomassa kupolia humalaan.
torstai 14. heinäkuuta 2011
Lomailua
Arvatkaa kenellä on kesäloma, arvatkaa kuka on ollut mökkeilemässä viikon, arvatkaa kenellä on työpuhelin kiinni (ei vähiten siksi että unohdin sen pin koodin pöytälaatikkoon ja en kehtaa soittaa ja kysyä sitä:) ja arvatkaa vielä kenellä on muuten kaikki loistavasti paitsi ketku hammas jonka takia saa ravata hamppulääkärissä ja maksaa niille miljoonan vain mennäkseen sinne kohta taas uudestaan.
Arvatkaa vielä kenen mielestä kesäinen pikkupaupunki (jonka läheisyydessä kesämökki siis sijaitsee) pitää sisällään niin suloisia ihmisiä että on haljeta. Hänkin jonka kanssa hymyiltiin toisillemme ko kylän kaupassa ja jäit sitten vielä syömään jätskiä kaupan ulkopuolelle ja vilkuiltiin toisiamme kuin kissat sitä kuuluisaa kuumaa puuroa.
Tämä loma tuli kyllä enemmän kuin tarpeeseen, jo muutamien päivien jälkeen huomaa että vaikka sen varpaansa potkii vahingossa pöydänjalkaan heti aamusta niin ketutus ei vain nouse, laittaa kesäbiisin soimaan vaan kovemmalle, ottaa x asennon ja soittaa verannalla ilmakitaraa niin että raikaa.
Tyttöuutisia, no tuota ei nyt varsinaisesti mitään uutta tai merkittävää, uusi hiustyylini sai kyllä vanhat deitit yhtäkkiä päivä uuden FB kuvan jälkeen kysymään kahville joten ilm uusi kuontalo ei nyt ainakaan ihan epäonnistunein ole. Voihan sitä toki kahvitella noin kaverina mutta siinä se. En tiedä, ilm aurinko on saanut minun hormoonitoiminnan jonnekkin taivaisiin koska te olette taas jotain niin kaunista että ihmettelen miten maailmassa voikaan olla jotain niin viehättävää.
Tiedän että tämän vuoden kesäbiisi on ehkä vähän ärjy, noin niinkuin kesäbiisiksi mutta kun tämä vaan paahtaa niin täyttä energiaa että pakko renkuttaa uudestaan ja uudestaan (kunnes ystäväni vaativat minua laittamaan kuulokkeet päähän noin 10soittokerran jälkeen:)
Arvatkaa vielä kenen mielestä kesäinen pikkupaupunki (jonka läheisyydessä kesämökki siis sijaitsee) pitää sisällään niin suloisia ihmisiä että on haljeta. Hänkin jonka kanssa hymyiltiin toisillemme ko kylän kaupassa ja jäit sitten vielä syömään jätskiä kaupan ulkopuolelle ja vilkuiltiin toisiamme kuin kissat sitä kuuluisaa kuumaa puuroa.
Tämä loma tuli kyllä enemmän kuin tarpeeseen, jo muutamien päivien jälkeen huomaa että vaikka sen varpaansa potkii vahingossa pöydänjalkaan heti aamusta niin ketutus ei vain nouse, laittaa kesäbiisin soimaan vaan kovemmalle, ottaa x asennon ja soittaa verannalla ilmakitaraa niin että raikaa.
Tyttöuutisia, no tuota ei nyt varsinaisesti mitään uutta tai merkittävää, uusi hiustyylini sai kyllä vanhat deitit yhtäkkiä päivä uuden FB kuvan jälkeen kysymään kahville joten ilm uusi kuontalo ei nyt ainakaan ihan epäonnistunein ole. Voihan sitä toki kahvitella noin kaverina mutta siinä se. En tiedä, ilm aurinko on saanut minun hormoonitoiminnan jonnekkin taivaisiin koska te olette taas jotain niin kaunista että ihmettelen miten maailmassa voikaan olla jotain niin viehättävää.
Tiedän että tämän vuoden kesäbiisi on ehkä vähän ärjy, noin niinkuin kesäbiisiksi mutta kun tämä vaan paahtaa niin täyttä energiaa että pakko renkuttaa uudestaan ja uudestaan (kunnes ystäväni vaativat minua laittamaan kuulokkeet päähän noin 10soittokerran jälkeen:)
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)