Tämä vkl meni nyt sitten vähän jotenkin eri tavalla kun olin ajatellut ja nyt on hmm no ei ainakaan rentoutunut olo. Ex tapailuihminen tuli kylään pe ja oli tavallaan ihan kivaa mutta käytännössä paljon enemmän tai toisaalta paljon vähemmän. 18tunnista jotka vietimme yhdessä olimme kiinni toisissamme noin 17.5tuntia.
Joku hassunpihan voisi tässä kohtaa ajatella että hauskaa, hyvä jnejne ja joo niinhän se tavallaan siinä hetkessä olikin mutta mutta, se ei johtanut mihinkään, eilen kun olimme sitten samoissa juhlissa esitimme hänen toiveestaan etäisiä/kuin mitään ei olisi tapahtunut ja hän pyysi etten kertoisi asiasta kenellekkään yhteisille tuttavillemme. Miksi, en tosiaankaan tiedä.
En tiedä, siinä vaiheessa kun olimme peuhanneet noin 12tuntia (ehkä nukkuneet tunnin siinä välissä) kysyin että miksi et päästä minua henkisesti lähellesi. En saanut vastausta mutta kun tulin suihkusta näin yhden kyyneleen. Oliko se jätetty pyyhkimättä siksi että minä huomaisin, en tosiaankaan tiedä.
Onneksi nämä minun naissuhteeni on niin normaaleja, onneksi nämä ei ole omituisia tai jätä onttoa oloa. Onneksi minä nautin näistä etäisistä kokemuksista. Onneksi en ollenkaan kaipaa tuota läheisyyttä, luottamusta, pysyvyyttä ja rakkautta. Rakkaus, luottamus, läheisyys, avoimuus...pah pah pah ja pyh.
Noh, ainakin sait peuhata.
VastaaPoista-c
Niin, en halua negata liikaa mutta mutta, toivoisin vain että asiat johtaisivat johonkin.
VastaaPoistaNo kukapa sitä ei toivoisi. Kyllähän sitä itse kukanenkin tahtoisin tuota kaikkea mitä tuossa viimiseksi kirjoitat, kyllä vain, kelpais tällekki kommentoijalle. Ja siis mehän ei negastella vaan positiivistellaan vaan, sä sait peuhata!
VastaaPoistaJa kyllä se hyvä vielä koittaa, ja se oikea tulee vastaan, viimeistään kun vanhainkodissa kiidetään rollaattoreilla kilpaa niin siellä siihen törmää.
-c
Kiitos c
VastaaPoista