Vanhat kujeet

Olisikin, mutta ei ole paljon kujeita ollut. Väsymystä sitten senkin edestä. En kyllästytä kertomalla töistäni mutta ne ovat 99% syynä koko kuukauden hiljaisuuteen. Stressi ja väsymys, nuo elämänilon poistavat ystävät ovat olleet kylässä vähän liiaksi. Työsopimus kun on katkolla ja esimiehen kanssa on erimielisyyttä vähän kaikesta niin se ei ole ihan se paras tilanne vaikka miten tekisi ympäripyöreitä päiviä. On niin hassua huomata kuinka ihan jo viikonloppunakin, sunnuntai iltaisin alkaa olo muuttua "normaaliksi", ajatukset kulkevat edes vähän ja yhtäkkiä vähäpukeiset vastakkaisen sukupuolen edustajat alkavat kiinnostaa, kaikki asioita joita ei näinä viimeviikkojen arkipäivinä tapahdu lainkaan.

Jotenkin kaikki se loppuvuodesta vielä ollut haaveilu tuntuu nyt kovin kaukaiselta, ei siksi etteikö haluttaisi vaan kun on vaan väsynyt. Mietin esim kun yksi tyttö pyysi minua ulos ja vastasin sitten ei kiitos kohteliaasti että siis muutoin olisin mieluusti mennyt mutta tuona päivänä varsinkin oli vain takki niin tyhjä että ajattelin että mitä iloa on treffikumppanista joka lähinä katsoisi lasittuneilla silmillä eteensä ja nuokkuisi, aivan, ei mitään.
Ihmisiin tutustuminen vaatii energiaa ja sitä ei nyt just ole.

Kuitenkin lyhyestä virsi nyt hetkeksi kaunis, kaikki on siis sikäli ihan hyvin ja eiköhän nuo työasiatkin jotenkin järjesty tai siis muutan osastoa nyt todennäköisesti ainakin ja saan mitä todennäköisimmin ylennyksenkin sieltä (olen vielä epäilevä niin kauan kun ei ole paperia edessä) ja ehkä sitä sitten sen myötä saa taas energiaa muuhunkin kuin "välttämättömyyksiin".
Ainakin on kivemman näköistä kun siirryn tiimiin jossa olen ainoa miespuolinen 8naisen keskellä. Yhteisiä saunailtoja odotellessa :)
Ja ei, en ole töissä hoitsuna enkä muutenkaan mitenkään erityisen naisvoittoisella alalla, sattumaa vaan.

Edit, ei kun olen minä yhdestä asiasta kyllä ehtinyt taas innostua, kahvivaahtotaiteen lisäksi :) nimittäin luistelusta jota ei olekkaan sitten teinivuosien tullut montaa kertaa tehtyä. Oli huippua huomata että en nyt ainakaan ihan ollut ko taitoa täysin menettänyt vaikka vähän huteraa aluksi olikin.