tiistai 26. huhtikuuta 2011

Järjettömän pitkä hiljaisuus

Tuli vahingossa, tai ei oikeastaan vahingossa vaan ihan syystä. Ei valitettavasti kivoista syistä vaan olin onnettomuudessa, kyllä kyllä kaikki on fyysisesti hyvin ja kaikilla muillakin osallisina olleilla nyt kaikki hyvin (sairaalassa joutui pari ihmistä käymään mutta vain tarkastuksessa) mutta olipahan ikävä kokemus.

Tämä on nyt ihan tosi tyhmää etten voi kertoa tarkemmin mutta koska ko juttu oli siis ainakin paikallislehdessä niin anonymiteetin vuoksi en halua kertoa yksityiskohtia.

Sen minkä voin siitä kertoa oli että tuli yksinäinen olo, toki olivat ystävät kysymässä että onko kaikki hyvin ja tarjoamassa apuaan, toki oli perhe joka oli kiinnostunut mutta siis, seuraavana päivänä kun tajusi miten hyvin hyvin lähellä oli ettei käynyt pahasti niin tuli silti todella orpo olo.

Se mikä yksin asumisessa ja olemisessa on tavallaan usein raskainta on juuri se että jos jotain tapahtuu niin ei voi mennä peitonalle edes pariksi päiväksi vaan kaikki siihen liittyvä on hoidettava, jaksoi tai ei. Ei ole sitä toista joka sanoisi että hoitaa 50% asiasta vaikka esim onnettomuus tapauksessa vakuutusyhtiön kanssa vaan sinä olet se joka tekee sen "kaiken" koska on pakko. Tiedän että teoriassa voisi tietysti pyytää ystäviltä tai perheeltä apua mutta en tiedä, silloin kuin ei ole mitään hengenhätää niin en itse ainakaan osaa-kehtaa-halua.

Sitten iloisempiin aiheisiin. Hmmm ei niitä nyt kyllä oikein tänään ole, toiv ensi kerralla. Ei siis mitään hätää, kaikki ihan ok tai siis ainakin ihan normaalisti mutta nyt saa kyllä kaivella tosi paljon että löytää sen innostuksen.
On vähän väsy vaikka pääsiäisenä nukuinkin pitkästä aikaa tosi tosi tosi hyvin. On ihan huippua kun huomaa nukkuneensa 8tuntia sikeästi. Eiköhän tuo taas tässä näillä työmäärillä pikaisesti korjaannu :)

On toinenkin iloinen asia, ensi kuussa lähdetään 2 erittäin hyvän ystävän kanssa yhdessä lomalle. Lyhyelle sellaiselle mutta kuitenkin.

Ja on nyt oikeastaan kolmaskin (nämä on kyllä nyt tosi tylsiä myönnän mutta anyway) Olen kyllä objektiivisesti katsottuna fyysiesti paremmassa kunnossa kuin koskaan. Jotain hyvää siinäkin että purkanut työstressiä kuntoiluun koko talven.


Harvinaisen vinkeää vappua jos en sitä enne onnistu mitään raapustamaan. Päivän videona "lounge" klassikko.

2 kommenttia:

  1. Hei Oliver - kiva kuulla, että olet kunnossa ja muutkin osapuolet ovat.

    Yksinäisyys kieltämättä konkretisoituu tuollaisissa tilanteissa, silloin se tuntuu myös kaikista julmimmalta. Ikäänkuin ei riittäisi, että on muutoinkin jo kurjaa.

    Voimia sinne ja paranemisia! Kohta pääset ansaitulle lomalle:)

    Noomi

    VastaaPoista
  2. Kiitos Noomi ja totta. Hotellien etsintä on ainakin vinkeää puuhaa. Tekee aina mieli liioitella ja ottaa vähintään sellainen jossa on huoneessa oma poreamme jnejne :) mutta sitten tulee ainakin miltei aina järkiinsä maksuvaiheessa ja tyytyy siihen jossa on edes oma vessa :) ja arvosteluissa ei mainita tuholaiseläinten läsnäoloa :)

    VastaaPoista