sunnuntai 8. toukokuuta 2011

Pah ja uuteen kukoistukseen

En minä kyllä nyt ala tätä murehtimaan, ei oikeasti ole sen arvoista. Nyt taas Oliver vähän sitä kuuluisaa luonnetta ja itsetuntoa, typerää, ehkä typerä ihminen, ehkä jotenkin muuten vajaa. Kuka tietää mutta lieneekö sillä niin väliä. Harmi että tuli tuhlattua hyvä viikonloppu mutta tuleehan näitä.

Tämä kappale repeatille ja hakemaan jotain ruokaa jostain:
(viikonlopun live seuranta päättyy :)

3 kommenttia:

  1. Nii just, suohon ei kannata jäädä rämpiin jos sinne joskus uppoaa, pois sieltä heti..Häntä ylös ja kohti uusia seikkailuja. Meinasin sanoa et kohti uusia pettymyksiä, mutta ei, niitä ei nyt suosita.

    -c

    VastaaPoista
  2. Hei Oliver,

    kuule, en osaa sanoa tähän oikein mitään järkevää tai piristävää, mutta luulen ymmärtäväni erittäin hyvin mitä tarkoitit kirjoituksessasi pettymyksistä, haaveista, kohtaamisista ja toiveista.

    Et sinä pyydä tai vaadi liikoja, tuuri on vaan huono. Ja luulen, että olet myös hieman "liian kiltti", jolloin inhottavat tyypit tuppaavat hyväksikäyttämään kun siihen mahdollisuus tarjoutuu.

    Se on jokin kummallinen kauhuntasapaino elämässä - siis se fakta, että kiltit ihmiset usein löytävät parikseen jonkun, joka hyväksikäyttää (usein tahtomattaan tai tietämättään) toisen kiltteyttä ja hyväntahtoisuutta. Niin se vaan usein menee.

    Tiedän sen kokemuksesta omistakin ihmissuhteistani, ihan ystävyyssuhteista lähtien. Olen myös tiedostanut, että ainut joka tilannetta voi muuttaa, on minä itse. Ei siis siinä mielessä, että löydän uusia ihmisiä elämääni, vaan siinä mielessä, että laitan rajat itse toisten käytökselle minua kohtaan.

    Se vaan on niin törkeän vaikeaa, kun ei aina itsekään tiedä, missä se raja menee.

    Käytä tämä yksinolon aika elämässäsi itsesi rakentamiseen. Olen aivan varma, että löydät vielä sen sopivan naisen rinnallesi, mutta sitä ennen sinun on saatava kuntoon omat rajasi.

    Enkä siis tällä tarkoita sitä, että sinun pitäisi muuttaa omaa hienoa persoonaasi, joka ottaa toiset huomioon ja haluaa toisille hyvää, joksikin pahikseksi ja ilkeilijäksi, vaan sitä, että laitat rajat niille ihmisille, joita kohtaat elämässäsi. Oli se sitten pomosi tai perheesi jäsen.

    Parempaa "neuvoa" en osaa antaa - ja tiedän kyllä, ettei sitä edes kysytty ja että todennäköisesti astuin juuri tontillesi ilman lupaa. Mutta tämä toimikoon hyvänä esimerkkinä siitä, että ihmiset usein, hyvääkin tarkoittaessaan, astuvat yli toisten rajojen, ilman lupaa ja yrittävät istutella sinne toisen pihamaahan ties mitä rikkaruohoja tai poimia luvatta omenoita:)

    Aurinkoista viikkoa jokatapauksessa!

    VastaaPoista
  3. Kiitos -c,
    Noomi, niin, siinä on vain sellainen juttu että minä uskon että kiltteys on valinta, päätös toimia toisia ihmisiä kohtaan tietyllä tavalla. Se mikä ei tietysti ole oma valinta on se miten kukakin siihen vastaa, useimmat raukkikset aika ikävästi, sekoittavat sen heikkouteen omaa kykenemättömyyttään.

    En minä sinänsä usko että esim tämä viikonloppuna tapaamani ihminen oli ilkeä, enemmänkin ehkä aika pelokas loppujen lopuksi mutta ei se tavalaan ole edes olennaista.

    Enemmänkin siinä on ärsyttävää se että miksi niin suunnattoman suuri osa naisista joita tapaan on jotenkin enemmän tai vähemmän ns kukkuu vaihde kupolissa. Koska itse tekee sen puolet aloitteista niin kai siinä täytyy sitten katsoa itseäänkin, ilm joku minua siinä epätasapainoisessa olemuksessa edelleen viehättää.

    VastaaPoista