Joskus on päiviä kun se punainen tupa sillä pottumaalla kaukana korvessa houkuttaa tosi paljon. Päähän tulee Apulannan sanoituksia: Elän elämäni kaupungissa jossa olen yksi tuhansista, minä tahdon paikan auringosta, elää kuin herran kukkarossa.
Tänään oli yksi noista päivistä, ei tällainen työmäärä ole ihmisen elämää tai siis kun puuttuu se elämä. Pomokin jo vihjaili tulevaisuuden näkymistä ja ainakaan lisää vapaa aikaa ei ole ihan lähitulevaisuudessa tiedossa. Vaikka niin sinkkuna on tietysti hyvä olla töissä kun on tavallaan aikaa mutta toisaalta jos ja kun on kokoajan töissä niin sinkkuna silloin myös todennäköisemmin pysyy.
Se työelämästä (kiviäkin kiinnostaa), olen alkanut taas kokkaamaan enemmän. Olen siis kuten muistaakseni aiemmin mainitsinkin pitänyt ko puuhasta aina mutta sinkkuna ollessa sitä ei oikein jaksa kun tuntee itsensä niin huijatuksi syödessään yksin tunnin-tuntien vääntämisen jälkeen eikä arkipäivinä tule oikein vieraitakaan kutsuttua.
Kuitenkin se millä olen alkanut motivoimaan itseäni on lounaaksi tekeminen, näkisittepä ilmeet työpaikalla kun tuon mun höyryävän intialaisen kasviscurrykulhoni pöytään :) ja työkavereiden kiusaksi päästelen hmmm ääniä :) On meidän osastolla tosin pari muutakin jotka harrastaa kotiruokaa joten.....EI ei taas mä aloin puhumaan töihin liittyvistä asioista...
Pah, taidan mennä nukkumaan ja jos näen unta mistään töihin liittyvästä niin lähden lomalle huomenna.
Lähditkö lomalle?
VastaaPoistaJa tuo pottumaa, se ei oikeesti oo mikään kiva asia, ainakaan jos pottumaa on kovin iso ( ja isohan on yli 4 neliötä) ja sinun pitää tyhjätä se yksin :)
-caramiina
No hei,
VastaaPoistaEn lähtenyt, itseasiassa näin ihme toiminta-unta (ei yhtääm mun uni) jostain hemmetin kanjonissa kiipeilystä.
En ole koskaan touhunnut pottumaalla ja muutenkin kaupungissa kasvanut (vaikka mökkkeily onkin kyllä huippua ja tulevaisuudessa haluaisin viettää siellä paljon enemmän aikaa) joten luulen että käytännössä jäisi möyryämättä mutta ainahan voi kuvitella. Sitä paitsi en tietenkään olisi yksin vaan tulevan kultani kanssa, tietysti :)
Joskus unielämässä kaikki on ihmeellisempää kuin oikeassa, siellä saattaa jopa nähdä vilaukselta niitä etsittyjä prinsessoja/prinssejäkin, ja aamulla sellainen hieman harmittaa, mitä ne siellä unessa näkyy muttei sitten todellisuudessa näy mailla eikä halmeilla.
VastaaPoistaJa joo-o, kaksin aina kaunihimmin, jopa siellä pottumaallakin jos kerran siellä on tarvetta möyriä ;)
-caramiina
Hei caramiina, niin mun unet kyllä vetelee välillä niin omiaan kauhuelokuvasta lottovoittoon ja sinne oman kullan kainaloon. Millaisia unia sinä yleensä näet vai näetkö unia?
VastaaPoistaHei,
VastaaPoistaMinä näen aika lailla unia, ja ihan samoin ku sinä kauhusta siihen omaan haniin. Viime yönäkin meno oli aika reipasta, eka näin unia kavereista ja sitte unessa olikin jo noiduttaja lapsia ja noitia. Eli aika kirjavaa menoa on mun unielämässä.
-caramiina
Kuulostaa hulvattomalta :)
VastaaPoistaJep, unielämä on hulvatonta, vielä kun herää tukkapystyssä kauhusta niin kiva :D
VastaaPoista-caramiina
:) Toki, mikään aloita päivää paremmin kuin hyvä jännäri ja taisteluasentoon pomppaaminen yhdellä loikalla suoraan parvelta (kun vaara kutsuu on rappuset nynnyille).
VastaaPoistaOUTS.. :D
VastaaPoista