Tytöstä. Kyllä siitä samasta. Huisaa, en tiedä. Siis on ja ei ja en minä tiedä. Ikävä lomalla oli todellinen, hetkittäin menee oikein hyvin mutta luoja että me kinataan paljon, ihan liikaa, ei ehkä riidellä mutta siis en tiedä onko kyse kahdesta toisilleen sopimattomasta luonteesta, ikäerosta vai mistä mutta sen lisäksi että työstressi tunkee taas korvista (ei, en ala nyt edes käsittelemään sitä muutoinkin kuin kertomalla että lomalla oli aivan järjettömän mukavaa ja se auttoi vielä muutama viikko siitä eteenpäinkin ennen kuin todellisuus taas iski) niin vähän tämä nyt vie enemmän kuin antaa.
Jokatapauksessa tytöstä niin niin, tietyt aiheet ja niihin suhtautuminen. Yritys tai sen puute, panostaminen tai sen puute. Onko kyse kokemattomuudesta, luonteenpiirteistä vai kahdesta toisilleen sopimattomasrta kemiasta en tiedä. Ainoa mitä tiedän on että me kinataan liikaa.
En tiedä siis kun jotkut jutut ovat sellaisia joista en koskaan uskonut valittavani mutta siis sosiaalisuus ja aktiivisuus, minähän esim viihdyn mökillä, minähän esim en ole maailman siistein ihminen, olen ajoittain epäsosiaalinen mutta kun näen toisen ihmisen vahingossa pudottavan jotain lattialle luonani ja jättämään sen siihen ihan kuin olisi normaalia että ko tavaran paikka on nyt keskellä lattiaa niin olen minä silti haavi ammollaan.
Kyllä minäkin olen ollut elämässäni useinkin hyvin aikaansaamaton mutta jos me 3kk sitten sovimme yhdessä molemmat tekevämme jotain ja minä tein oman osuuteni 2viikon sisällä ja toinen ei ole tehnyt omaansa vieläkään niin kyllä minulla kulmat alkavat kurtistua jo pahasti.
Ärsyttääkö minua siksi että tällät työmäärällä minua ärsyttää kaikki vai ärsyttääkö minua siksi että tämäkään niin kaikinpuolin viehättävä, huumorintajuinen ja ihana ihminen ei sittenkään olisi se minun ihminen vaikka sitä kädet ristissä toivoisin.
Siinä se nyt sitten on, kirjoitettuna, ihmisessä on potentiaalia vaikka puoleen valtakuntaan mutta minua epäilyttää. Anteeksi.
Seurustele nyt minun kanssa sitten..
Toim huom, toisessa ihmisessä ei siis ole mitään vialla vaan noh, tiedättekö sen tytön tuttavapiiristänne / töistä / koulusta tai jostain muusta yhteydestä joka oli aina aivan he#vetin vaativa poikaystäväänsä kohtaan? Paljastus, minä olen se tyttö! (tai siis poika mutta ányway :)
Eii minua haittaa että xxxx xxxx, ei kun haittaapa, haitaa ihan itusti.
Oliver, the itun n###i
Silti ylihuolettomuus, panostamisen puuttuminen...me kinattiin taas.
Ehkä minä en ole enää kovin luottavainen mutta siihen olen viimevuosina oppinut, mitään ei saa jos ei yritä aivan hemmetisti ja yrittämälläkin sen saa vain ehkä. Sitten tulee ihminen joka viheltelee että kyllä ne loksahtaa kohdalleen ihan itsestäänka oletttaa että kyllähän hänelle kaikki hyvä tapahtuu ihan itsestään.
Minä en luota siihen, päinvastoin kaiken mitä olen viimevuosina saavuttanut, ulkoon kyse omasta kunnosta, ihmissuhteista, työpaikasta tai mistä vaan niin kaiken olen joutunut ns taistelemaan, ilmaista lounasta, ns kävipä hyvä tuuri ei ole paljoa näkynyt enää aikoihin,
Toisella ihmisellä on taas känyt tuuri ja tuntuu että sen myötä hän suhtautuu minuunkin ns kuin tuurin jatkumona ja siksi ei koe että on tarvetta yrittää niin paljon...
Ennenkaikkehan tämä on typerää jos tämä nyt tähän kosahtaa kun avaimet onneen olisi ihan omissa käsissä, Ihminen on minusta hyvin viehättävä, huumorintajuinen, kiltti, kykenevä keskustelemaan ja kaikkea muuta jota jo aiemmassa postissa hehkutin. Olen koittanut seistä päälläni että se asenne saataisiin kohdilleen mutta kun ei niin ei. Positiivisesta palautteesta on seurauksena sen pienenkin yrityksen katoaminen ja negatiivisesta loukkaantuminen ja suuttuminen, Neutraalin keskustelun tuloksena mikään ei ole muuttunut vaikka siitä jauhettaisiin maailman tappiin ja oltaisiin miten yksimielisiä.
Silti, en minä edes halua kirjoittaa tätä koska kyseessä on kuitenkin hyvin hyvin hyvin viehättävä ihminen, aidosti kiltti ja kultainen ja minä pidän hänestä paljon.
Huh, tulipahan pitkä postaus ja vielä suurempi yllätys siitä miten pitkään olenkaan ollut kirjoittamatta tänne mitään, jos tunteella olisin veikannut niin olisin ajatellut blogitaukoa olleen ehkä 3viikkoa mutta miltei 2 kuukautta..
