Ensimmäinen posti

Sunnuntait on aina kaikkein ikävimpiä, juhlat (tälläkertaa firman pikkujoulut) takana ja mikään ei olisi ihanampaa kuin jakaa aamu krapula jonkun kanssa. Nukkua pitkään kainalokkain, rakastella (tai ihan vain naida), kokata yhdessä...ihan tavallisia juttua. En tiedä, tunsin eilen olevani niin ulkopuolinen ko juhlissa, keskellä pariskuntia joista useat eivät vaikuttaneet yhtään onnellisilta yhdessä ja itseasiassa vilkuilivat muita ihmisiä kuin kissa kuumaa silakkaa.
En tiedä, tunsin itseni jotenkin ulkopuoliseksi muutenkin, ei ko julhlien ihmiset kuuntele sunnuntaisin vanhaa dingoa.... :)

Koska tämä on tän blogin eka viesti niin pitäisi varmaan kertoa että mikä, miksi, kuka jne jne.
Mikä: Blogi jonka perustin siksi että mulla on niin kova ikävä sitä oikeaa ihmistä jonka tiedän *uskon) olevan olemassa.
Kuka: 32vuotias mies, takana muutama pitkä suhde ja jokunen lyhyempi.

Edit, koska tätä nyt ilm vilkuillaan useamminkin niin lisätään jotain. En tiedä tosin mitä lisätä, noin miljoona postia kirjoitettu asiasta ja enemmän asian vierestä. Rakkaudesta se kaikki alkoi, ehkä meni vitutuksen, ikävöinnin, ilakoinnin, mietiskelyn, ihmettelyn ja pa#####sen kautta sitten yleiseksi höpinäksi.