Tuli taas eilen ulkona puheenaiheeksi ko otsikko. Miksi joitakin ihmisiä ei pysty lukemaan vaikka suurinta osaa pystyy, siis sitä esim ihan että onko se toinen kiinnostunut ja jos niin millä tasolla yms yms.
Olen muistaakseni kirjoittanut asiasta aiemminkin mutta oletataan nyt vaikka että ollaan siellä treffeillä ja kemiaa tai mitään yhteistä ei ole, silti lähes puolet kerroista toinen henkilö odottaa että seuraavatkin treffit tulee ja vastaavasti sen toisen täytyy olla se inhottava joka sitten sanoo sen ei kiitoksen.
Siis kyllä minä sen tavallaan ymmärrän, halu ihastua, halu rakastua, halu siitä ettei täytyisi olla yksin on niin kova että sitä näkee mitä haluaa nähdä.
(nyt en tarkoita humalaisia miehiä tai naisia jotka ovat kuntonsa vuoksi siinä kunnossa että uskovat olevansa ns jokaisen tyyppiä:)
Kuitenkin sekin vielä menisi jos siinä olisi se yhteinen ymmärrys että me ollaan nyt yhdessä vaikka tiedetään että tämä ei ole se juttu sen takia ettei haluta kumpikaan olla nyt yksin.
Sekavaksi menee, tiedän, kaksi iltaa hippaamista takana ja nyt odottelen josko se nukkumatti tulisi.
Jos vaikka kuuntelisi repeatilla tätä kappaletta ja koittaisi saada edes toisen kesken olevista kirjoista luettua loppuun.
Onneksi on loma :)
Kirjoja on onneksi helpompi lukea kuin ihmisiä:) Mitkä kirjat sulla on kesken? Onneksi on loma.
VastaaPoistaNiin juu tavallaan, tosin toinen noista kirjoista on jotka on kesken on niin kuiva että sen lukeminen edisty kuin pari sivua kerrallaan :) Toinen on Mikael Niemen: Mies joka kuoli kuin lohi ja toinen Alin: Pakomatkalla
VastaaPoistaOn tietenkin myös kirjoja jotka on vaikeasti luettavia, pitkäveteisiä, ennalta-arvattavia, yliarvostettuja ja sellaisia joista ei tajua mitään:)
VastaaPoistaNo juu, toinen noista on. Sitten on niitä joita lukee sen 5krt uudestaan ja uudestaan ja aina löytää jotain uutta.
VastaaPoistaHei taas.
VastaaPoistaItse olen tässä viime viikkoina miettinyt tuota kovasti, että mikä siinä on, että ei osaa yhtään lukea toista, vaikka normaalisti on suhteellisen hyvä ihmistuntija ja aistii ja näkee toisen fiilikset. Voiko se johtua siitä, että on itse kiinnostunut, eikä osaa olla objektiivinen? Itse oon nyt tilanteessa, että muutamien treffien jälkeen en osaa sanoa, mitä toinen ajattelee/tuntee ja pelkään, että se on vaan sitä toisen kilttiyttä, että ne seuraavatkin treffit aina tulee..?
Hmm vaikea kysymys, siis mä itse koen osaavani lukea ihmisiä suht hyvin mutta en kyllä kaikkia. Jotkut ihmiset eivät vain viestitä mitään sanattomasti (saatikka sanallisesti). Joskus tarkoituksella koska eivät tiedä itsekkään mitä haluavat, joskus taas tunne-elämänsä on sellaisessa lukossa ettei siihen yksinkertaisesti ole pääsyä tai sitten on vain sellaisia ihmisiä ihmisinä.
VastaaPoistaIkävintä minusta on kuitenkin ns vastakkainen viestintä jota joskus harvoin on tullut koettua, siitä menee aivan hulluksi kun ensin toinen viestittää jotain ja hetkenpäästä päinvastaista (olettaen että itse on siis kiinnostunut).
Tuskin kukaan nyt sentään kovin monasti ainakaan pelkkää kiltteyttään treffeillä käy mutta oletko harkinnut kysyväsi toisen fiiliksiä? :)
Toki olen harkinnut ottavani asian puheeksi, mutta sopivaa hetkeä ei oikein ole tullut ja toisekseen en halua toistaa perinteistä virhettäni olemalla liian innokas (tai miten sen nyt ilmaisisi, liian kovalla tahdilla eteenpäin menevä). Ehkä sitä täytyy vaan yrittää tutustua toiseen paremmin, että alkaa tunnistaa sitä sanatontakin viestintää.
VastaaPoistaJa mitä tulee tuohon vastakkaiseen viestintään, niin aiemmin ajattelin, että se on vain naisten ikävä tapa, mutta kyllä sitä näköjään näkee miehilläkin. Tosin syke ei ole samanlainen. Nainen vaihtaa käytöstään lennossa, miehillä tuntuu olevan enemmän sitä harkintaa.