Loma taitaa siirtyä suurilta osin ainakin kuukaudella, töitä ilmaantui aivan hemmetisti ja muutama olennainen lomasuunnitelma menisi sen takia liian hankalaksi(täytyisi vähintää tehdä etätöitä suuri osa ajasta joka ei nyt liiemmin houkuttele). Tiedän ettei lomalle saisi laittaa painetta mutta kun sitä on odottanut kuin kuuta nousevaa niin sen onnistumisesta vain haluaa olla varma. Mikään olisi enempää pyllystä kuin se että sen viettäisi ns neljänseinän sisällä ja töihin palatessa kiroilisi.
Kiirettä on pitänyt myös muuten, joka illalle jotain ohjelmaa tavallaan ihan tarkoituksella, kesällähän pitää tehdä kun talvella ei jaksanut mutta kerron nyt suuren salaisuuden....(rumpujen pärinää).....minä olen kovin väsynyt, ei nyt en tarkoita että päiväunille pitäisi mennä vaan ihan tosissaan väsynyt, ei en tarkoita lopullisesti masentunut vaan väsynyt. Olen herännyt viimeviikon jokainen yö useaan kertaan kesken unien, nähnyt painajaisia, ollut töissä silmät ristissä toivoen että olisi jo ilta. Olen koittanut kahvia, olen koittanut perinteistä keinoani eli ns volumen vääntämisen kovemmalle ja sellaisen itsensä buustaamisen intoon mutta ei, olen sitten tulossa vanhaksi tai jotain mutta jos en pian pääse nukkumaan piiiitkäään ja sinne mökille stressin poistoon niin paha perii.
Ihannekumppani osa 20
20. Hän rakastaisi minua juuri sellaisena kuin olen ja myös silloin kun sitä vähiten ansaitsisin
Kannattaa kokeilla myös nukahtamislääkkeitä. Ne auttoivat mulle, kun näin jo pitkälti toista viikkoa putkeen työasioista ja -kavereista mitä erikoisempia unia ja heräsin aina noin klo 4... Painajaisia ei lääkkeillä enää tullut vaan sain nukuttua rauhassa unia näkemättä herätyskellon soittoon asti :). Tsemppiä, toivottavasti apu löytyy!
VastaaPoistaKuulostaa ihan mun viikolta. Mä olen viimeset kaksi viikkoa säpsähtänyt hereille kolmen/viiden välillä ja nukkunut sen jälkeen huonosti tai en ollenkaan loppuyön. Töitä olen tehnyt joka päivä, paitsi tänään kun iski eilen 38.5 asteen kuume. Eilen olin tosin töissä loppupäivän vaikka olikin kuumetta. Kolmikymppisenä ei jaksa enään valvomista samallalailla, vaikka onkin muuten hyvässä kunnossa. Varsinkaan jos ei osaa rentoutua kuten minä. Tylsää että sun loma siirtyi. mutta on tosiaankin parempi siirtää sitä kokonaan kun käyttää siitä osan työtekoon. Prinsessa-77
VastaaPoistah_eidi - luulen että koitan jos ei muuten mene ohi, keljua varsinkin jos joutuu aloittamaan viikon kuoleman väsyneenä. Toisaalta jos esim työstressi valvottaa niin silloin tietysti kuuluisi hoitaa sitä syytä eikä seurausta (tiedän ettei aina mahdollista mutta noin teoriassa)
VastaaPoista-----------
Prinsessa-77 - Kurjaa että olet ollut kipeänäkin vielä kaiken lisäksi, toiv voit jo paremmin?
Ikä tuo toki omat juttunsa (ei valitettavasti enää jaksa parin tunnin unilla ravintolaillan jälkeen vaikka kuinka haluaisi) ja joka vuosi pitää tavallaan elää terveemmin pysyäkseen samassa kunnossa kuin aiempana vuotena.
(Siinä missä 20v pysyi hyväsä kunnossa vaikka olisi tehnyt mitä)
Musta yleensä ihan kivaa asua yksin, mutta kipeenä ärsyttää välillä kun pitää raahautua kauppaan/apteekkiin vaikkei jaksais kävellä metriäkään. Toinen mikä ärsyttää on se että mulla on huono omatunto siitä että tulin kipeeksi vaikka olisi paljon töitä mitä pitäis tehdä, niin ja nyt joku toinen joutuu tekemään ne. Kolmas on se että mä en osaa levätä. Heti kun on vähän parempi olo niin mä pomppaan ylös sängystä ja se sitten kostautuu myöhemmin kun ei ole kunnolla parantunut. No lauantaina ja sunnuntaina mä jaksoin levätä paitsi että sunnuntai-iltana mun piti käydä tekemässä yks kolmen tunnin työjuttu. Vielä on kipeä olo, mutta tänäänkin pitää mennä hoitaan yks työjuttu. Kipeenä olossa on se hyvä puoli, että mä nukun paremmin. Työstressille pitäis tosiaankin munkin tehdä jotain. Outoa sinänsä olla stressaantunut koska mä pidän uudesta työstäni todella paljon eikä elämässäni ole muutenkaan mitään stressattavaa. Ehkä mä stressaan sitä että asiat on loppujen lopuksi hyvin:) Prinsessa-77
VastaaPoistaKipeänä on tosiaan niiiin nihkeää olla yksin, tunne itseään koskaan niin yksinäiseksi kuin talvi-iltana yksin kovassa kuumeessa.
VastaaPoistaKoita olla kokematta huonoa omaatuntoa, kun ei se oikeasti ole sinun asiasi vaan työnantajan (olettaen että et omista itse ko firmaa) hoitaa asiat niin että yhden sairastuminen ei kaada töitä muiden niskaan kovin pahasti.
Toki tiedän että helpommin sanottu kuin tehty ja jos haluaa edetä/yletä on se venyminen miltei välttämätöntä mutta rajansa kaikella.
Stressi on jotenkin niin kummallista ainakin itselle tai siis jaan sen oikeastaan kahteen, aktiiviseen ja passiiviseen stressiin. Passiivinen on jotenkin paljon helpompi tunnistaa ja sinäänsä hoitaakkin, tuntee olonsa kurjaksi, väsytää, masentaa, ei huvita jne jne. Kun taas aktiivinen, huvittaa, on energinen, haluaa venyä ja saada aikaan mutta sitten huomaa kuinka alkaa heräilemään öisin ja sydän hakkaa nopeammin kuin kuuluisi ja flunssaa pukkaa kokoajan.
Liikunta ei auta pätkääkään päin vastoin, se tekeminenhän oli juuri koko jutun aiheuttaja, dokaaminen ei auta kuin siksi illaksi ja noh paikallaan makaaminen taas ei onnistu koska virtaa, innostusta ja "tehtävää" riittää.
Kuulostaa siltä että mulla on aktiivinen stressi. Kaikkea sitä sulta oppiikin:) Liikunnalla mä olen onnistutunut yleensä hoitamaan sen passiivisen stressin. Olen mä hieman ihmetellykkin miksei se tähän auta. Eilinen työkeikka venyi seitsemään tuntiin, eikä kauhean paljoa helpottanut flunssaa.Tänään mä oikeesti taas koitan levätä ja huomisenkin ehkä. Pomoa tai työkavereita (enkä omista firmaa vielä) ei haittaa vaikka olenkin poissa, lähinnä se on vaan mun oma ongelma. Mä olen töiden suhteen liian kiltti/tunnollinen/itse kriittinen. Paikallaan makaaminen on vaikeeta. Kirja, leffa ja/tai seuraa niin se ehkä onnistuukin. Yleensä sitä rentoutuu parhaiten jos häipyy johonkin muualle esim. mökille. Mut nyt mä raahaudun makuuniin:) Prinsessa-77
VastaaPoistaLuulen että mun keittiöpsykologin diagnooseja ei sitten kannata pitää ihan takuuvarmoina :)
VastaaPoistaPelottavan järkevältä toi kuulosti:) No mun hoitomuoto/lääke on ollut yleensä kaikkeen itsepetos eli vähät välitin kaikista oireista. Sen takia tää rentoutuminen on niin vaikeeta.
VastaaPoistaMä oikeesti toivon ettei mun tulevat lapseni peri multa kun ulkonäkönsä. Lepääminen tuntuu oikeesti auttavan joten nyt takasin sänkyyn. Prinsessa-77
Kuulostaa oimivalta hoidolta, vähän sama kuin se että kunhan ei mene lääkäriin niin ei voi olla vakavasti kipeäkään, muutenhan olisi mennyt jo lääkäriin :)
VastaaPoistaJep ja jos jaksaa mennä lääkäriin niin jaksaa mennä töihinkin:) Flunssa tuntuu paranevan joten ehkä mä harkitsen jatkossakin rentoutumista. Mä olen nukkunut tosi hyvin kun olen kipeenä. Miten sun unettomuus? Prinsessa-77
VastaaPoistaNo hyvä että voit paremmin, mä olen siirtynyt nyt ilmeisesti pysyvästi 6tunnin yöuniin myös viikonloppuisin.... tunkee päänsä tyynyn alle ja ihmettelee että miksi.
VastaaPoista