Yksi tavoitteistani tämän blogin kanssa on että täällä olisi edes hitusen enemmän kaunista kuin rumaa,hitusen enemmän toivoa kuin epätoivoa ja himpun verran enemmän uskoa kuin inhorealismia. Se voi johtua oikeastaan suureksi osaksi ihan siitä että koitan tehdä aktiivisesti töitä itseni onnen eteen ja tiedän kokemuksesta kuinka helppo on heittää kirves järveen ja kieriä surussa tai vihassa tai angstissa. Piehtarointi on kovin helppoa.
Ihannekumppani osa 2:
2.Hän on kiinnostunut ainakin jossain määrin mitä maailmassa tapahtuu.
Päivän musiikkivalinnan kohdalla hieman vanhempi veisu
Enpäs ollut pitkään aikaan kyseistä kappaletta kuullutkaan :)
VastaaPoistaPiehtarointi on NIIN kovin helppoa! :) Toivoa jaksaa pitää aina yllä hetken, mutta sitten tulee taas sellanen fiilis, että eihän tästä mitään tuu. Pitäis kai vaan olla ihan superrohkea ja kokeilla uusia tapoja tutustua uusiin ihmisiin ja olla avoimin mielin kaiken suhteen eikä heti sillä asenteella "että ei tästä mitään tuu". Mä haluaisin ehkä henkilökohtaisesti palata takaisin piehtarointiin (vaikka kyllähän mä piehtaroin tälläkin hetkellä), koska nyt kun vihdoin ja viimein tsekkasin jotain juttua vähän pidemmän aikaa, niin eihän siitä mitään tullut :D.
VastaaPoistaAurinkoisia ajatuksia päivääsi! :)
Amy, huippua tietää että joku kuuntelee näitä.
VastaaPoistaPF, epäonnistumisen ensimmäinen vaihehan on tietysti yrittäminen mutta :)