Vanhempien koti vierailu - nykykoti - viikon kaupunkiloma - nykykoti - 2viikon kaakkoisaasian loma - nykykoti -vanhempien koti vierailu.
Kina- keskustelu -lupaukset - toivo - yritys - pettymys -kina.
Siinä oli minun syksy. Juu toki työt, jumpat, kekkerit ja nuhat päälle. Ja myös luonani tilapäisesti asuva tyttö. Voinko tulla pariksi päiväksi...siitä on nyt yli kuukausi.
Nyt on kuitenkin joulu joten palataan parisuhteen hmmm yhteensopivuusongelmiin tammikuussa. Jokatapauksessa vielä pitäisi leipoa leipä, juoda lasi glögiä, kirjoittaa kaverille ja pakata lahjukset. Tyttö saa (poistettu). toin kyllä hänelle vaikka mitä matkoilta joten vaikka vähän oisin jotain vielä halunnut niin jäi hommaamatta. Ja sitäpaitsi emme näe kuin vasta 28päivä joten vielä on aikaa. Nimimerkillä, minusta on siis kiva ostaa toiselle lahjoja vaikka meidän yhteiselo ei niin auvoista olekkaan kuin toivoisi.
Tässä vermeessä ei toimi tuubi linkit joten jos nyt jotakuta kiinnostaa niin kuuntelen lemmy:n aint no nice guy kappaletta. Mitä mukavinta joulua joka mussukalle!
sunnuntai 23. joulukuuta 2012
maanantai 22. lokakuuta 2012
Vaikea aihe
Tytöstä. Kyllä siitä samasta. Huisaa, en tiedä. Siis on ja ei ja en minä tiedä. Ikävä lomalla oli todellinen, hetkittäin menee oikein hyvin mutta luoja että me kinataan paljon, ihan liikaa, ei ehkä riidellä mutta siis en tiedä onko kyse kahdesta toisilleen sopimattomasta luonteesta, ikäerosta vai mistä mutta sen lisäksi että työstressi tunkee taas korvista (ei, en ala nyt edes käsittelemään sitä muutoinkin kuin kertomalla että lomalla oli aivan järjettömän mukavaa ja se auttoi vielä muutama viikko siitä eteenpäinkin ennen kuin todellisuus taas iski) niin vähän tämä nyt vie enemmän kuin antaa.
Jokatapauksessa tytöstä niin niin, tietyt aiheet ja niihin suhtautuminen. Yritys tai sen puute, panostaminen tai sen puute. Onko kyse kokemattomuudesta, luonteenpiirteistä vai kahdesta toisilleen sopimattomasrta kemiasta en tiedä. Ainoa mitä tiedän on että me kinataan liikaa.
En tiedä siis kun jotkut jutut ovat sellaisia joista en koskaan uskonut valittavani mutta siis sosiaalisuus ja aktiivisuus, minähän esim viihdyn mökillä, minähän esim en ole maailman siistein ihminen, olen ajoittain epäsosiaalinen mutta kun näen toisen ihmisen vahingossa pudottavan jotain lattialle luonani ja jättämään sen siihen ihan kuin olisi normaalia että ko tavaran paikka on nyt keskellä lattiaa niin olen minä silti haavi ammollaan.
Kyllä minäkin olen ollut elämässäni useinkin hyvin aikaansaamaton mutta jos me 3kk sitten sovimme yhdessä molemmat tekevämme jotain ja minä tein oman osuuteni 2viikon sisällä ja toinen ei ole tehnyt omaansa vieläkään niin kyllä minulla kulmat alkavat kurtistua jo pahasti.
Ärsyttääkö minua siksi että tällät työmäärällä minua ärsyttää kaikki vai ärsyttääkö minua siksi että tämäkään niin kaikinpuolin viehättävä, huumorintajuinen ja ihana ihminen ei sittenkään olisi se minun ihminen vaikka sitä kädet ristissä toivoisin.
Siinä se nyt sitten on, kirjoitettuna, ihmisessä on potentiaalia vaikka puoleen valtakuntaan mutta minua epäilyttää. Anteeksi.
Seurustele nyt minun kanssa sitten..
Toim huom, toisessa ihmisessä ei siis ole mitään vialla vaan noh, tiedättekö sen tytön tuttavapiiristänne / töistä / koulusta tai jostain muusta yhteydestä joka oli aina aivan he#vetin vaativa poikaystäväänsä kohtaan? Paljastus, minä olen se tyttö! (tai siis poika mutta ányway :)
Eii minua haittaa että xxxx xxxx, ei kun haittaapa, haitaa ihan itusti.
Oliver, the itun n###i
Silti ylihuolettomuus, panostamisen puuttuminen...me kinattiin taas.
Ehkä minä en ole enää kovin luottavainen mutta siihen olen viimevuosina oppinut, mitään ei saa jos ei yritä aivan hemmetisti ja yrittämälläkin sen saa vain ehkä. Sitten tulee ihminen joka viheltelee että kyllä ne loksahtaa kohdalleen ihan itsestäänka oletttaa että kyllähän hänelle kaikki hyvä tapahtuu ihan itsestään.
Minä en luota siihen, päinvastoin kaiken mitä olen viimevuosina saavuttanut, ulkoon kyse omasta kunnosta, ihmissuhteista, työpaikasta tai mistä vaan niin kaiken olen joutunut ns taistelemaan, ilmaista lounasta, ns kävipä hyvä tuuri ei ole paljoa näkynyt enää aikoihin,
Toisella ihmisellä on taas känyt tuuri ja tuntuu että sen myötä hän suhtautuu minuunkin ns kuin tuurin jatkumona ja siksi ei koe että on tarvetta yrittää niin paljon...
Ennenkaikkehan tämä on typerää jos tämä nyt tähän kosahtaa kun avaimet onneen olisi ihan omissa käsissä, Ihminen on minusta hyvin viehättävä, huumorintajuinen, kiltti, kykenevä keskustelemaan ja kaikkea muuta jota jo aiemmassa postissa hehkutin. Olen koittanut seistä päälläni että se asenne saataisiin kohdilleen mutta kun ei niin ei. Positiivisesta palautteesta on seurauksena sen pienenkin yrityksen katoaminen ja negatiivisesta loukkaantuminen ja suuttuminen, Neutraalin keskustelun tuloksena mikään ei ole muuttunut vaikka siitä jauhettaisiin maailman tappiin ja oltaisiin miten yksimielisiä.
Silti, en minä edes halua kirjoittaa tätä koska kyseessä on kuitenkin hyvin hyvin hyvin viehättävä ihminen, aidosti kiltti ja kultainen ja minä pidän hänestä paljon.
Huh, tulipahan pitkä postaus ja vielä suurempi yllätys siitä miten pitkään olenkaan ollut kirjoittamatta tänne mitään, jos tunteella olisin veikannut niin olisin ajatellut blogitaukoa olleen ehkä 3viikkoa mutta miltei 2 kuukautta..
Jokatapauksessa tytöstä niin niin, tietyt aiheet ja niihin suhtautuminen. Yritys tai sen puute, panostaminen tai sen puute. Onko kyse kokemattomuudesta, luonteenpiirteistä vai kahdesta toisilleen sopimattomasrta kemiasta en tiedä. Ainoa mitä tiedän on että me kinataan liikaa.
En tiedä siis kun jotkut jutut ovat sellaisia joista en koskaan uskonut valittavani mutta siis sosiaalisuus ja aktiivisuus, minähän esim viihdyn mökillä, minähän esim en ole maailman siistein ihminen, olen ajoittain epäsosiaalinen mutta kun näen toisen ihmisen vahingossa pudottavan jotain lattialle luonani ja jättämään sen siihen ihan kuin olisi normaalia että ko tavaran paikka on nyt keskellä lattiaa niin olen minä silti haavi ammollaan.
Kyllä minäkin olen ollut elämässäni useinkin hyvin aikaansaamaton mutta jos me 3kk sitten sovimme yhdessä molemmat tekevämme jotain ja minä tein oman osuuteni 2viikon sisällä ja toinen ei ole tehnyt omaansa vieläkään niin kyllä minulla kulmat alkavat kurtistua jo pahasti.
Ärsyttääkö minua siksi että tällät työmäärällä minua ärsyttää kaikki vai ärsyttääkö minua siksi että tämäkään niin kaikinpuolin viehättävä, huumorintajuinen ja ihana ihminen ei sittenkään olisi se minun ihminen vaikka sitä kädet ristissä toivoisin.
Siinä se nyt sitten on, kirjoitettuna, ihmisessä on potentiaalia vaikka puoleen valtakuntaan mutta minua epäilyttää. Anteeksi.
Seurustele nyt minun kanssa sitten..
Toim huom, toisessa ihmisessä ei siis ole mitään vialla vaan noh, tiedättekö sen tytön tuttavapiiristänne / töistä / koulusta tai jostain muusta yhteydestä joka oli aina aivan he#vetin vaativa poikaystäväänsä kohtaan? Paljastus, minä olen se tyttö! (tai siis poika mutta ányway :)
Eii minua haittaa että xxxx xxxx, ei kun haittaapa, haitaa ihan itusti.
Oliver, the itun n###i
Silti ylihuolettomuus, panostamisen puuttuminen...me kinattiin taas.
Ehkä minä en ole enää kovin luottavainen mutta siihen olen viimevuosina oppinut, mitään ei saa jos ei yritä aivan hemmetisti ja yrittämälläkin sen saa vain ehkä. Sitten tulee ihminen joka viheltelee että kyllä ne loksahtaa kohdalleen ihan itsestäänka oletttaa että kyllähän hänelle kaikki hyvä tapahtuu ihan itsestään.
Minä en luota siihen, päinvastoin kaiken mitä olen viimevuosina saavuttanut, ulkoon kyse omasta kunnosta, ihmissuhteista, työpaikasta tai mistä vaan niin kaiken olen joutunut ns taistelemaan, ilmaista lounasta, ns kävipä hyvä tuuri ei ole paljoa näkynyt enää aikoihin,
Toisella ihmisellä on taas känyt tuuri ja tuntuu että sen myötä hän suhtautuu minuunkin ns kuin tuurin jatkumona ja siksi ei koe että on tarvetta yrittää niin paljon...
Ennenkaikkehan tämä on typerää jos tämä nyt tähän kosahtaa kun avaimet onneen olisi ihan omissa käsissä, Ihminen on minusta hyvin viehättävä, huumorintajuinen, kiltti, kykenevä keskustelemaan ja kaikkea muuta jota jo aiemmassa postissa hehkutin. Olen koittanut seistä päälläni että se asenne saataisiin kohdilleen mutta kun ei niin ei. Positiivisesta palautteesta on seurauksena sen pienenkin yrityksen katoaminen ja negatiivisesta loukkaantuminen ja suuttuminen, Neutraalin keskustelun tuloksena mikään ei ole muuttunut vaikka siitä jauhettaisiin maailman tappiin ja oltaisiin miten yksimielisiä.
Silti, en minä edes halua kirjoittaa tätä koska kyseessä on kuitenkin hyvin hyvin hyvin viehättävä ihminen, aidosti kiltti ja kultainen ja minä pidän hänestä paljon.
Huh, tulipahan pitkä postaus ja vielä suurempi yllätys siitä miten pitkään olenkaan ollut kirjoittamatta tänne mitään, jos tunteella olisin veikannut niin olisin ajatellut blogitaukoa olleen ehkä 3viikkoa mutta miltei 2 kuukautta..
lauantai 25. elokuuta 2012
Someone like you
Nostalginen olo olla taas kotona, siis alkuperäisessä kotikaupungissa. En tiedä, on tämä tavallaan aina minun koti ja monta kertaahan olen ollut muuttamassa takaisin ja mietin minä sitä aktiivisesti vieläkin. Nyt tietysti jos tuon tytön kanssa ko juttu lähtee hyvään suuntaan niin se hieman monimutkaistaa koska hän ei nyt ensimmäisenä ollut hihkumassa innosta kun kysyin että olisiko edes teoriassa mahdollista että hän voisi ajatella muuttavansa jos tulevaisuudessa niin toivoisin ja molemmat saisivat täältä töitä yms.
Ollut nostagista myös vuodenajan takia, yleensä olen ollut täällä viimevuosina vain kesäisin ja jouluna ja nyt kun näkee enemmän ihmisten arkea ja sen tunnelmaa muistuu mieleen omat ajat täällä.Kävin myös juoksemassa paikassa jossa juoksin viimeksi kun olin 19vuotias.
En tiedä onko se puhdasta turvallisuuden halua vai mitä mutta joku minua myös viehättää paikallisissa työissä tai siis joissakin heissä. Ei niinkään peuhaamismielessä (tapailujuttuni on siinä vaiheessa että se ei olisi oikeinkaan enää) ja en siis ole mitään touhuamassa vaan en tiedä, siis kait se on se kun täällä kasvoi niin on se kuvitelma että ihmiset ymmärtävät sinua ja sinä heitä paremmin kuin kukaan muu voi ymmärtää ja jotenkin, en tiedä.
En tiedä, ehkä se on vain yleinen stressi joka saa haluamaan sitä mahdollisimman perinteistä turvallisuutta..
Se mitä tiedän on että en enää jatka töitäni, siis ainakaan noita tuntimääriä joita olen tehnyt. Mielummin vaikka irtisanoudun kaikkien vastustelusta huolimatta. Juu onhan minulla hyvä titteli, sijainti, vastuualue mutta se ei vain korvaa sitä että puuttuu elämä. Tiedän ja muistan kuinka stressaavaa oli olla työttömänä mutta sekin on silti parempi kuin hajottaa itseään töiden takia joiden ainoa tarkoitus on tuottaa omistajille enemmän voittoa. Nimimerkillä viikon ollut nyt lomalla ja syke ei ole vieläkään laskenut normaaliksi.
Ollut nostagista myös vuodenajan takia, yleensä olen ollut täällä viimevuosina vain kesäisin ja jouluna ja nyt kun näkee enemmän ihmisten arkea ja sen tunnelmaa muistuu mieleen omat ajat täällä.Kävin myös juoksemassa paikassa jossa juoksin viimeksi kun olin 19vuotias.
En tiedä onko se puhdasta turvallisuuden halua vai mitä mutta joku minua myös viehättää paikallisissa työissä tai siis joissakin heissä. Ei niinkään peuhaamismielessä (tapailujuttuni on siinä vaiheessa että se ei olisi oikeinkaan enää) ja en siis ole mitään touhuamassa vaan en tiedä, siis kait se on se kun täällä kasvoi niin on se kuvitelma että ihmiset ymmärtävät sinua ja sinä heitä paremmin kuin kukaan muu voi ymmärtää ja jotenkin, en tiedä.
En tiedä, ehkä se on vain yleinen stressi joka saa haluamaan sitä mahdollisimman perinteistä turvallisuutta..
Se mitä tiedän on että en enää jatka töitäni, siis ainakaan noita tuntimääriä joita olen tehnyt. Mielummin vaikka irtisanoudun kaikkien vastustelusta huolimatta. Juu onhan minulla hyvä titteli, sijainti, vastuualue mutta se ei vain korvaa sitä että puuttuu elämä. Tiedän ja muistan kuinka stressaavaa oli olla työttömänä mutta sekin on silti parempi kuin hajottaa itseään töiden takia joiden ainoa tarkoitus on tuottaa omistajille enemmän voittoa. Nimimerkillä viikon ollut nyt lomalla ja syke ei ole vieläkään laskenut normaaliksi.
tiistai 7. elokuuta 2012
Meidän pitää jutella
Eikä pidä, minulla ei ole mitään sanottavaa vaan haluan olla hiljaa.
Et se ole sinä, se olen minä, ei kun kyllä se oletkin sinä. Kuulitko kummaa ääntä yöllä? se olin minä puremassa sänkyä koska vihaan sinua niin paljon. Mietitkö miksi herään niin aikaisin, no ihan siksi että aika ei muuten riitä sinun vihaamiseen.(lainauksia eilisestä standup komediasta)
Ei, en minä vihaa ketään, eikä toinen ihminenkään minua.
Fakta nro1
Minulla on oikeasti burnoutin kaikki oireet koska normihommien lisäksi korvaan nyt 7hengen tiimiä yhtenä miehenä (8 jos PM lasketaan mukaan)
Fakta nro2
Meillä on ollut tytön kanssa ihan mukavaa viikonloppuisin, hetkittäin jopa hyvinkin mukavaa
Fakta3 nro3
Kaikki edellisessä postauksessa kirjoittamani kohteliaisuudet ovat totta
Fakta nro4
Johtuen siitä että tosiaan minun lomanikin tilapäisesti peruttiin en varmasti ole ollut täysin oma itseni tai ainakin kärttyisämpi versio itsestäni. Siitä huolimatta olen kyllä yrittänyt parhaani esim huomioimisessa ja mielestäni ei ole kohtuutonta että jos olen rättipoikki 14tunnin työpäivän jälkeen, pyydän toista nätisti nukkumaan vieressäni ja odottamaan muita aktiviteetteja aamuun.
Fakta nro5
Oma tilanteeni häiritsee yhtälailla itseäni vai luuleeko joku ettäå on mieltäylentävää herätä 4krt joka yö, omata dementikon lähimuisti ja sex drive joka on laskenut kuin lehmän häntä.
Fakta nro6
Kaikissa ihmisissä on virheitä, ihan jokaisessa ja yksinäistä tulee täydellisyyden odottajalle.
Enkö koe ihastusta siksi että olen väsynyt vai enkö koe sitä siksi että ihminen ei sitten kuitenkaan ole ns minun ihminen. Olenko niin pinnallinen että tietyt esim ulkonäölliset jutut aiheuttavat sen että en tunne sellaista halua kuin pitäisi toista kohtaan vai johtuuko kaikki siitä että olen väsynyt.
Eikö toinen ihminen häiriinnyt omasta vaivaantuneisuudestaan ja levottomuudestaan vai voiko se olla hänelle ns normaali olotila. Hiljaisuuden ei tarvitse olla vaivaannuttavaa mutta kun nyt se on. Ja juu, arvatkaa kuka on vastuussa siitä ettei sitä kestä ja kuka puhuu sen 80% ajasta, aivan.
Odotan jos loppuviikosta pääsisi lomalle, yksin, en suostu viemään tätä seurustelu asteelle (tapailu asteelta) ennenkun olen saanut nukkua kunnolla.
Ai niin, 2vuoden jälkeen minulla on nyt sitten vakituinen työsopimus, jippiai-itun-jee :) :)
Ai niin, koputtaa puuta ja tiedän että kiviäkin kiinnostaa mutta fyysisesti, jos ei siis väsymys lasketa jumppani sujuu harvinaisen hyvin, silloin kun sinne ehtii siis ja on nukkunut edes sen 6tuntia yhteensä.
Ai niin, minun burnout oireitsa ei tarvitse olla huolissaan, minulla on hyvä suunnitelma, hetki vain vielä täytyy jaksaa. Ja edelleen se 6 viikkoa ja 2 päivää lomaa tällevuodelle vielä jäljellä joka pitää mielen positiivisena sen suhteen.
Nähdään pian
Et se ole sinä, se olen minä, ei kun kyllä se oletkin sinä. Kuulitko kummaa ääntä yöllä? se olin minä puremassa sänkyä koska vihaan sinua niin paljon. Mietitkö miksi herään niin aikaisin, no ihan siksi että aika ei muuten riitä sinun vihaamiseen.(lainauksia eilisestä standup komediasta)
Ei, en minä vihaa ketään, eikä toinen ihminenkään minua.
Fakta nro1
Minulla on oikeasti burnoutin kaikki oireet koska normihommien lisäksi korvaan nyt 7hengen tiimiä yhtenä miehenä (8 jos PM lasketaan mukaan)
Fakta nro2
Meillä on ollut tytön kanssa ihan mukavaa viikonloppuisin, hetkittäin jopa hyvinkin mukavaa
Fakta3 nro3
Kaikki edellisessä postauksessa kirjoittamani kohteliaisuudet ovat totta
Fakta nro4
Johtuen siitä että tosiaan minun lomanikin tilapäisesti peruttiin en varmasti ole ollut täysin oma itseni tai ainakin kärttyisämpi versio itsestäni. Siitä huolimatta olen kyllä yrittänyt parhaani esim huomioimisessa ja mielestäni ei ole kohtuutonta että jos olen rättipoikki 14tunnin työpäivän jälkeen, pyydän toista nätisti nukkumaan vieressäni ja odottamaan muita aktiviteetteja aamuun.
Fakta nro5
Oma tilanteeni häiritsee yhtälailla itseäni vai luuleeko joku ettäå on mieltäylentävää herätä 4krt joka yö, omata dementikon lähimuisti ja sex drive joka on laskenut kuin lehmän häntä.
Fakta nro6
Kaikissa ihmisissä on virheitä, ihan jokaisessa ja yksinäistä tulee täydellisyyden odottajalle.
Enkö koe ihastusta siksi että olen väsynyt vai enkö koe sitä siksi että ihminen ei sitten kuitenkaan ole ns minun ihminen. Olenko niin pinnallinen että tietyt esim ulkonäölliset jutut aiheuttavat sen että en tunne sellaista halua kuin pitäisi toista kohtaan vai johtuuko kaikki siitä että olen väsynyt.
Eikö toinen ihminen häiriinnyt omasta vaivaantuneisuudestaan ja levottomuudestaan vai voiko se olla hänelle ns normaali olotila. Hiljaisuuden ei tarvitse olla vaivaannuttavaa mutta kun nyt se on. Ja juu, arvatkaa kuka on vastuussa siitä ettei sitä kestä ja kuka puhuu sen 80% ajasta, aivan.
Odotan jos loppuviikosta pääsisi lomalle, yksin, en suostu viemään tätä seurustelu asteelle (tapailu asteelta) ennenkun olen saanut nukkua kunnolla.
Ai niin, 2vuoden jälkeen minulla on nyt sitten vakituinen työsopimus, jippiai-itun-jee :) :)
Ai niin, koputtaa puuta ja tiedän että kiviäkin kiinnostaa mutta fyysisesti, jos ei siis väsymys lasketa jumppani sujuu harvinaisen hyvin, silloin kun sinne ehtii siis ja on nukkunut edes sen 6tuntia yhteensä.
Ai niin, minun burnout oireitsa ei tarvitse olla huolissaan, minulla on hyvä suunnitelma, hetki vain vielä täytyy jaksaa. Ja edelleen se 6 viikkoa ja 2 päivää lomaa tällevuodelle vielä jäljellä joka pitää mielen positiivisena sen suhteen.
Nähdään pian
lauantai 14. heinäkuuta 2012
Kolhuista matkaa ylöspäin
Oliver tykkää tästä tytöstä, Oliver tykkää tästä tytöstä paljon, matka ei ole ehkä mennyt kuin rasvattu salama mutta kun hän on kuitenkin ns "normaali". Tai siis kun oikeasti, kun hänelle sanoo kohtaliaisuuden, kun hänelle ilmaisee tykkäämistä, kiinnostusta, innokkuutta, hän ei ahdistu, hän ei ala vaiheilemaan vaan hän vastaa siihen. Kun meillä on ollut nuo pari erimielisyyttä, kommunikaation väärinymmärrystä ja riidan alkua, hänen kanssaan voi puhua niistä ja hän ymmärtää ja puhuu Oliverin kanssa kuitenkin samaa kieltä. Hän osaa pyytää aidosti anteeksi jos tilanne niin vaatii ja hän osaa olla tarpeeksi vaativa minua kohtaan.
Hän on älykäs, huumorintajuinen, miellyttävä, keskustelutaitoinen, niin nätti että se suorastaan hämmentää, Hän on seksikäs, välittävä, leikkisä ja jakaa samat tulevaisuuden suunnitelmat ainakin pääpiirteiltään.Hänellä ei ole itsetunto ongelmia, kumpaankaan suuntaan, hän on kiltti ja epäitsekäs mutta ei kuitenkaan alistuva (vaikka onkin ujo)
Onko Oliver ihastunut, on, (ainakin vähän)
Onko Oliver rakastunut, ei (ainakaan vielä)
Tässä tytössä on ainakin teoriassa paljon potentiaalia ja se mikä on jotenkin hassua on se kuinka hän vastaa nyt kaikkeen. Ei täydy pureskella kynsiä miettien että miksi toisesta ei kuulu tai arvuutella mitä toinen mahtaa ajatella, hän kun kertoo sen ihan avoimesti (muutamia poikkeuksia lukuunottamatta). Hän ei tarraudu mutta osoittaa kiinnostustaan selvästi vaikkain ehkä hieman eri tavalla kuin mihin olen elämässäni tottunut.
Sanoinko jo että tässä tytössä on paljon potentiaalia, ai sanoin, no sanon uudestaan.
Kestääkö tämä, en voi tietää, tuleeko hänestä mun tyttöni, en voi tietää mutta sinne suuntaan mennään tällähetkellä käpälä käpälässä.
Kaikki ei ole mennyt täydellisesti mutta kaikki menee ainakin tällähetkellä kokoajan paremmin.Jää on vielä huteraa mutta se näyttäisi paksuuntuvan nyt päivä päivältä (koputtaa puuta)
Päivän videota coldplaytä, vitsit että tykkään huudattaa tätä kappaletta
Hän on älykäs, huumorintajuinen, miellyttävä, keskustelutaitoinen, niin nätti että se suorastaan hämmentää, Hän on seksikäs, välittävä, leikkisä ja jakaa samat tulevaisuuden suunnitelmat ainakin pääpiirteiltään.Hänellä ei ole itsetunto ongelmia, kumpaankaan suuntaan, hän on kiltti ja epäitsekäs mutta ei kuitenkaan alistuva (vaikka onkin ujo)
Onko Oliver ihastunut, on, (ainakin vähän)
Onko Oliver rakastunut, ei (ainakaan vielä)
Tässä tytössä on ainakin teoriassa paljon potentiaalia ja se mikä on jotenkin hassua on se kuinka hän vastaa nyt kaikkeen. Ei täydy pureskella kynsiä miettien että miksi toisesta ei kuulu tai arvuutella mitä toinen mahtaa ajatella, hän kun kertoo sen ihan avoimesti (muutamia poikkeuksia lukuunottamatta). Hän ei tarraudu mutta osoittaa kiinnostustaan selvästi vaikkain ehkä hieman eri tavalla kuin mihin olen elämässäni tottunut.
Sanoinko jo että tässä tytössä on paljon potentiaalia, ai sanoin, no sanon uudestaan.
Kestääkö tämä, en voi tietää, tuleeko hänestä mun tyttöni, en voi tietää mutta sinne suuntaan mennään tällähetkellä käpälä käpälässä.
Kaikki ei ole mennyt täydellisesti mutta kaikki menee ainakin tällähetkellä kokoajan paremmin.Jää on vielä huteraa mutta se näyttäisi paksuuntuvan nyt päivä päivältä (koputtaa puuta)
Päivän videota coldplaytä, vitsit että tykkään huudattaa tätä kappaletta
sunnuntai 8. heinäkuuta 2012
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)